Periaate 17

Euroopassa 80 miljoonaa ihmistä elää vammaisena, ja monet ovat syrjinnän uhreja. Näille ihmisille EU: n pitäisi olla täydentämisen lähde vapaus ja mahdollisuudet. Vammaiset kohtaavat vakavan tilanteen Euroopan työmarkkinoilla, työllisyysaste 48.1 prosenttia verrattuna väestön 73.9 prosenttiin. Vammaisten naisten ja nuorten työllisyysaste on vieläkin alhaisempi. Nämä luvut eivät kuitenkaan anna käsitystä työllisyyden laadusta. EU: n olisi kohdennettava varoja, erityisesti ESR +, lisäämään resursseja, jotka jäsenvaltiot osoittavat yhtäläisiin mahdollisuuksiin, infrastruktuurin sisällyttämiseen ja aktivointitoimiin. Vammaisten henkilöiden lainsäädännöllistä suojelua ja edistämistä työmarkkinoilla sekä työllistymisen että työpaikan säilyttämisen suhteen arvioidaan ja seurataan kaikissa jäsenvaltioissa aukkojen poistamiseksi.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Seurataan vammaisten työllisyysastetta aktiiviseen osallisuuteen, mahdollistavien palvelujen tarjoamiseen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvien investointien yhteydessä.
2. Seurataan jäsenvaltioiden nykyisten oikeudellisten puitteiden tehokkuutta vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille ja suunnitellaan EU: n oikeudellista kehystä.

Periaate 18

Terveydenhuollon työntekijät kaikkialla Euroopassa työskentelevät ahkerasti COVID-19-viruksen hoitamiseksi ja leviämisen estämiseksi. Monissa tapauksissa heidän tehtävänsä vaikeutuu henkilöstöpulan, puutteellisten tilojen sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden ja testaussarjojen puutteen vuoksi. Euroopan hallintoelinten ja kansallisten hallitusten tulisi toteuttaa välittömiä toimenpiteitä varmistaakseen, että terveyspalvelut saavat kaivattua hätärahoitusta, ja lisätä henkilöstön määrää lyhyellä aikavälillä. Eurooppalainen ohjausjakso käsittelee kestävyyttä ja terveyspalvelujen saatavuutta. Säästötoimenpiteet ovat vähentäneet huomattavasti julkisten palvelujen laajuutta ja saatavuutta. Vuoden 2019 lukukauden alussa EAY totesi, että terveydenhuolto ja pitkäaikaishoitojärjestelmät aiheuttivat suurta huolta ja kärsimystä yhä suuremmalle osalle EU: n väestöä ja edellyttävät välittömiä toimia. Yli 15 jäsenvaltiossa suorituskyky terveydenhuollossa on erittäin heikkoa. Pitkäaikaishoidon kattavuus ja saatavuus ovat riittämättömiä useissa jäsenvaltioissa. Epävirallinen hoito hallitsee alaa palvelujen ja naisten osallistumisen kustannuksella työmarkkinoille. Vaikka julkiset rakenteet puuttuvat usein, yksityiset vaihtoehdot ovat erittäin kalliita, niihin ei pääse käsiksi, ja ne johtavat usein palvelujen ja työolojen heikkenemiseen terveydenhuollon alalla. Merkittäviä investointeja ei suunniteltu kuluneen lukukauden aikana. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä julkisten terveydenhuoltomenojen lisääminen ja investointien lisääminen kansanterveyteen ovat välttämättömiä paitsi vuosien alikäytön kääntämiseksi monissa maissa myös sen varmistamiseksi, että terveydenhoitohenkilöstö ja laitokset pystyvät vastaamaan tuleviin vaatimuksiin. Euroopassa oli noin miljoonan terveydenhuollon työntekijän puute jo ennen COVID-19-taudinpurkausta. Hallitusten on muutettava perusteellisesti lähestymistapaansa kansanterveyteen ja julkisiin palveluihin: lyhytaikaiset sopimukset ja epävarmat työpaikat terveydenhuoltoalalla eivät riitä vastaamaan tämänkaltaisiin hätätilanteisiin.

Terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuus on EU: n hätätilanne. EU-lukukausisyklissä edistettiin "järkeistämistä" ja "kustannustehokkuutta", mikä merkitsi rakenteiden yhdistämistä, jo kohdennettujen resurssien siirtämistä, hoidon sairaalasta poistamista, mutta melkein koskaan ei julkisia investointeja tarvittavaan henkilöstöön ja palveluihin. Terveydenhoitoon tarkoitetut menot ovat kasvussa monissa jäsenvaltioissa. Vakaus - ja kasvusopimuksen säännöt ovat laajentaneet yksityisillä markkinoilla, jotka tarjoavat terveydenhoitopalveluja ja vakuutuksia ihmisille. Tämä vähentää terveyspalvelujen saatavuutta, mikä on yksi tärkeimmistä syistä väestön tyytymättömyyteen.

Hoitoala on ratkaisevan tärkeä ikääntyneiden ihmisarvoisen elintason varmistamiseksi. Alan houkuttelevuutta on parannettava työn ja palvelujen laadun parantamiseksi. Alalla on paljon maahanmuuttajia, pimeitä ja asiakirjoittomia työntekijöitä, erityisesti naispuolisia maahanmuuttajia. On tärkeää poistaa kaikki tällä alalla työskentelevien ihmisten haavoittuvuusalueet ja antaa työntekijöille mahdollisuus parantaa taitojaan ja työolojaan omaksi ja käyttäjien hyödyksi.

EU: n olisi pyrittävä oikeuksiin perustuvaan lähestymistapaan ja julkisiin investointeihin yleismaailmallisiin, solidaarisuuteen perustuviin ja sukupuoleen mukautuviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin kansainvälisellä, Euroopan ja kansallisella tasolla. Sen olisi myös pyrittävä ylöspäin suuntautuviin lähentymistavoitteisiin ja rahoitusosuuksiin lasten, terveydenhuollon, vanhusten, pitkäaikaisen hoidon, vammaisuuden ja huollettavuuden hoidossa, jotta voidaan taata yleinen kattavuus ja korkealaatuinen hoito.

Ikääntyvän väestön nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämiseksi on lisättävä kustannuksia yleisesti saataville, kohtuuhintaisille ja laadukkaat terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskevat julkiset palvelut on toteutettava ja pidettävä investointina. Ehkäisevää hoitoa on tehostettava asianmukaisella politiikalla ja rahoituksella. Ammatillinen kehitys, koulutus, koulutus ja uran tunnustaminen ovat ratkaisevan tärkeitä hoidon laadun ja kattavuuden parantamiseksi ja laadukkaiden työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tulisi tukea työntekijöitä, joilla on hoitovastuu. EU: n olisi otettava käyttöön EU Right2Care -ohjelma, jota tuetaan kansallisilla toimintasuunnitelmilla.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. EU Right2Care -ohjelma, jota tukevat kansalliset toimintasuunnitelmat eurooppalaisen ohjausjakson kautta ja joka perustuu avoimiin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin
2. Työhyvinvoinnin, toimintakyvyn ja vaikutusten seuranta (kansallisissa järjestelmissä ja työehtosopimusneuvottelujen rooli).
3. EU: n aloitteet julkisesti rahoitettujen, yleismaailmallisten ja esteettömien terveydenhuoltojärjestelmien sietokyvyn vahvistamiseksi.

Periaate 19

Julkisten palvelujen vapauttaminen ja yksityistäminenmukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien liiallinen ja vastuuvelvollinen käyttö (siten voittojen asettaminen ihmisten etujen yläpuolelle) riistää yhteiskunnan ja suurimman osan väestöstä välttämättömät välineet heidän tarpeidensa täyttämiseksi. Eurooppalaisten elämänlaatuun vaikuttavilla aloilla, kuten terveydenhuolto, koulutus, lastenhoito ja asuminen, löytyy tyydyttämättömiä tarpeita, kohtuuhintaisia ​​julkisia rakenteita ja liian kalliita yksityisiä säännöksiä.

Julkiset palvelut - aina terveydenhuollosta, lasten ja vanhusten hoidosta, koulutuksesta ja työvoimapalveluista, liikenteestä, vedestä, jätteistä, energiasta, sosiaalisesta asumisesta, tiedottamisesta ja sosiaalipalveluista oikeusjärjestelmiin ja infrastruktuuriin kokonaisuutena - edustavat kansalaisille ja asukkaille tarjottavien palvelujen ja yhteishyödykkeiden eurooppalaista selkärangaa. Laadukkaat ja esteettömät julkiset palvelut ja tavarantoimitukset ovat perusoikeus. Ne ovat välttämättömiä eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ja Euroopan kohtaamien sosiaalisten, taloudellisten demografisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi.

Sosiaalinen asuminen ja kunnollinen asuminen kaikille kotitalouksille on monien sosiaalisten mallien pilari kaikkialla Euroopassa. Tältä osin ja oikeudenmukaisten siirtymien ja YK: n2030-toimintaohjelman sisällyttämisen yhteydessä olisi korostettava enemmän kotitalouksien energiaköyhyyden torjumista.

Jäsenvaltiot voisivat toteuttaa toimenpiteitä (myös lukukauden kautta) voidakseen puuttua aktiivisemmin EU: n valvontaan ja muokkaamiseen yksityisasuntomarkkinoillaesimerkiksi rakennuslupien, vuokratarkastusten, 2. kiinteistöjen verotuksen kautta ja keinottelun estämiseksi.

Yleisesti periaatteet 19 ja 20 olisi tulkittava seuraavasti silta YK: n2030-toimintaohjelman ja EPSR: n välillä köyhyyden ehkäisemiseksi, nälän ja puutteen karkottamiseksi, hyvän terveyden edistämiseksi, yhtäläisten mahdollisuuksien sekä kestävien kaupunkien ja maatalouden varmistamiseksi. Yhdistyneiden Kansakuntien sosiaalisen kehityksen tavoitteissa tunnustama ihmisoikeus veteen ja sanitaatioon on tuettava konkreettisilla ehdotuksilla, jotta ne ovat kaikkien saatavilla.

Paikallisilla työntekijöillä, liikkuvilla työntekijöillä ja siirtotyöläisillä on riippumatta heidän maahanmuuttotilastaan ​​tai kansalaisuudestaan, samat oikeudet, ja heillä on oltava tasavertainen kohtelu, laadukkaat työpaikat ja kunnolliset työolot, kun taas kaikilla olisi oltava yhtäläiset oikeudet riittävään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaalinen suojelu.

Joitakin painopisteitä, joita voidaan edistää myös lisäämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja johtamalla tarvittaessa EU: n lainsäädäntöön:

• Edistetään yleisiä sosiaalipalveluja julkisina palveluina, jotka on järjestetty yhdessä julkisen palvelun periaatteiden pohjalta ja joita tukevat selkeät oikeudelliset puitteet.
• Taistelu sosiaalipalvelujen budjettileikkauksista ja sosiaalipalvelujen riittävästä rahoituksesta ja henkilöstöstä. Tuetaan ammattiyhdistysten pääsyä koulutukseen ja pätevyyteen, korkeampaa ammattitaitoa, edustusta ja työntekijöiden oikeuksien puolustamista. ja kehittää tehokasta rekrytointi- ja palvelussuhdetoimintaa kaikilla tasoilla.
• Jatka näiden työpaikkojen ammattimaisuutta parempien kollektiivisten takuiden saamiseksi. Paranna työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta.
• Parannetaan työoloja hoitoalalla, erityisesti täyttämällä maahanmuuttajien ja paikallisten työntekijöiden väliset aukot.
• Edistetään palvelujen ja työpaikkojen laatustandardien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa EU: n vapaaehtoisten yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehyksen pohjalta, jossa tunnustetaan korkealaatuisten palvelujen ja työllisyyden tarve.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Katso myös köyhyyden vastainen toimintasuunnitelma. Se voi sisältää tavoitteita julkisiin investointeihin sosiaaliseen asumiseen.
2. Kehitetään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia ​​valtion menojen vertailuarvoja, jotta voidaan varmistaa tarvittava rahoitus yleisille, kohtuuhintaisille ja korkealaatuisille julkisille palveluille (esim. "Kultaisen säännön" avulla).
3. Ihmisarvoisen asunnon saanti on taattava.
4. Tuetaan aloitteita julkisen palvelun elementtien ja perusoikeuksien sisällyttämiseksi asiaankuuluviin EU: n alakohtaisiin aloitteisiin.

Periaate 20

Julkisten palvelujen vapauttaminen ja yksityistäminenmukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien liiallinen ja vastuuvelvollinen käyttö (siten voittojen asettaminen ihmisten etujen yläpuolelle) riistää yhteiskunnan ja suurimman osan väestöstä välttämättömät välineet heidän tarpeidensa täyttämiseksi. Eurooppalaisten elämänlaatuun vaikuttavilla aloilla, kuten terveydenhuolto, koulutus, lastenhoito ja asuminen, löytyy tyydyttämättömiä tarpeita, kohtuuhintaisia ​​julkisia rakenteita ja liian kalliita yksityisiä säännöksiä.

Julkiset palvelut - aina terveydenhuollosta, lasten ja vanhusten hoidosta, koulutuksesta ja työvoimapalveluista, liikenteestä, vedestä, jätteistä, energiasta, sosiaalisesta asumisesta, tiedottamisesta ja sosiaalipalveluista oikeusjärjestelmiin ja infrastruktuuriin kokonaisuutena - edustavat kansalaisille ja asukkaille tarjottavien palvelujen ja yhteishyödykkeiden eurooppalaista selkärangaa. Laadukkaat ja esteettömät julkiset palvelut ja tavarantoimitukset ovat perusoikeus. Ne ovat välttämättömiä eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ja Euroopan kohtaamien sosiaalisten, taloudellisten demografisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi.

Sosiaalinen asuminen ja kunnollinen asuminen kaikille kotitalouksille on monien sosiaalisten mallien pilari kaikkialla Euroopassa. Tältä osin ja oikeudenmukaisten siirtymien ja YK: n2030-toimintaohjelman sisällyttämisen yhteydessä olisi korostettava enemmän kotitalouksien energiaköyhyyden torjumista.

Jäsenvaltiot voisivat toteuttaa toimenpiteitä (myös lukukauden kautta) voidakseen puuttua aktiivisemmin EU: n valvontaan ja muokkaamiseen yksityisasuntomarkkinoillaesimerkiksi rakennuslupien, vuokratarkastusten, 2. kiinteistöjen verotuksen kautta ja keinottelun estämiseksi.

Yleisesti periaatteet 19 ja 20 olisi tulkittava seuraavasti silta YK: n2030-toimintaohjelman ja EPSR: n välillä köyhyyden ehkäisemiseksi, nälän ja puutteen karkottamiseksi, hyvän terveyden edistämiseksi, yhtäläisten mahdollisuuksien sekä kestävien kaupunkien ja maatalouden varmistamiseksi. Yhdistyneiden Kansakuntien sosiaalisen kehityksen tavoitteissa tunnustama ihmisoikeus veteen ja sanitaatioon on tuettava konkreettisilla ehdotuksilla, jotta ne ovat kaikkien saatavilla.

Paikallisilla työntekijöillä, liikkuvilla työntekijöillä ja siirtotyöläisillä on riippumatta heidän maahanmuuttotilastaan ​​tai kansalaisuudestaan, samat oikeudet, ja heillä on oltava tasavertainen kohtelu, laadukkaat työpaikat ja kunnolliset työolot, kun taas kaikilla olisi oltava yhtäläiset oikeudet riittävään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaalinen suojelu.

Joitakin painopisteitä, joita voidaan edistää myös lisäämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja johtamalla tarvittaessa EU: n lainsäädäntöön:

• Edistetään yleisiä sosiaalipalveluja julkisina palveluina, jotka on järjestetty yhdessä julkisen palvelun periaatteiden pohjalta ja joita tukevat selkeät oikeudelliset puitteet.
• Taistelu sosiaalipalvelujen budjettileikkauksista ja sosiaalipalvelujen riittävästä rahoituksesta ja henkilöstöstä. Tuetaan ammattiyhdistysten pääsyä koulutukseen ja pätevyyteen, korkeampaa ammattitaitoa, edustusta ja työntekijöiden oikeuksien puolustamista. ja kehittää tehokasta rekrytointi- ja palvelussuhdetoimintaa kaikilla tasoilla.
• Jatka näiden työpaikkojen ammattimaisuutta parempien kollektiivisten takuiden saamiseksi. Paranna työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta.
• Parannetaan työoloja hoitoalalla, erityisesti täyttämällä maahanmuuttajien ja paikallisten työntekijöiden väliset aukot.
• Edistetään palvelujen ja työpaikkojen laatustandardien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa EU: n vapaaehtoisten yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehyksen pohjalta, jossa tunnustetaan korkealaatuisten palvelujen ja työllisyyden tarve.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Katso myös köyhyyden vastainen toimintasuunnitelma. Se voi sisältää tavoitteita julkisiin investointeihin sosiaaliseen asumiseen.
2. Kehitetään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia ​​valtion menojen vertailuarvoja, jotta voidaan varmistaa tarvittava rahoitus yleisille, kohtuuhintaisille ja korkealaatuisille julkisille palveluille (esim. "Kultaisen säännön" avulla).
3. Ihmisarvoisen asunnon saanti on taattava.
4. Tuetaan aloitteita julkisen palvelun elementtien ja perusoikeuksien sisällyttämiseksi asiaankuuluviin EU: n alakohtaisiin aloitteisiin.