Lastenhoito ja lasten tuki

Lastenhoito ja lasten tuki

Koti / III luku Lastenhoito ja tuki lapsille

Periaate 11

Lastenhoito ja lasten tuki

Suurin osa jäsenvaltioista oli huonompi EU2020 - ja XNUMX - strategioissa Barcelonan tavoitteet. Julkiset investoinnit tällä alalla vähenevät eikä lisäänny. Lasten köyhyys ja lasten mahdollisuudet riippuvat vahvasti kotitalouden tuloista ja sosiaalisista varoista, joissa he kasvavat. On myös tärkeää varmistaa korkealaatuisen ja helposti saatavan lastenhoidon saatavuus sekä mahdollisuus saada laadukasta koulutusta, vapaa-ajan palveluita ja terveydenhoitoa lapsilla. jotta lapset voivat kehittää persoonallisuuttaan ja kykyjään täysimääräisesti, ja myös työntekijät, erityisesti naiset, voisivat osallistua täysimääräisesti työmarkkinoihin ja pitkällä aikavälillä lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Lapsitakuun olisi katettava poikkeuksetta kaikki lapset, ja sen olisi katettava ilmainen pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, lastenhoitoon, vapaa-aikaan, terveydenhuoltoon, asumiseen ja ravintoon.. EU: n olisi vahvistettava julkisten palvelujen yleismaailmallisuutta ja laatua, mikä hyödyttää myös heikossa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään. Lapsitakuun tulisi olla tapa saavuttaa UNCRC: n täysimääräinen soveltaminen, sillä universaalisuus on keskeinen periaate. Barcelonan tavoitteet olisi päivitettävä ja edistettävä.

Lastenhoitopalvelujen on oltava saatavilla (maantieteellisesti ja vammaisille lapsille), kohtuuhintaisia ​​ja korkealaatuisia.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. EU: n yleinen lapsitakuu kaikille lapsille lasten köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.
  2. Eurooppalainen työmarkkinaosapuolten seminaari lastenhoitomääräyksistä EU: ssa osana heidän itsenäistä työohjelmaansa 2019--2021

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Köyhyyden vastainen toimintasuunnitelma, jossa keskitytään erityisesti: (i) esteettömien, ilmaisten ja laadukkaiden julkisten palvelujen, mukaan lukien sosiaalipalvelut ja lastenhoitopalvelut, varmistamiseen; (ii) kaikkien lasten mahdollisuus saada laadukasta koulutusta; (iii) Kotitalouksien köyhyyden torjunta
  2. Täytä työmarkkinaosapuolten vaatimukset julkisista investoinneista lasten hoitolaitoksiin ja työehtosopimusmahdollisuuksista työssäkäyvien vanhempien erityistarpeiden tyydyttämiseksi.

Sosiaalinen suojelu

Sosiaalinen suojelu

Koti / III luku / Sosiaalinen suojelu

Periaate 12

Sosiaalinen suojelu

Ehdotuksen vaikutusten arviointi a Suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta Kuvaa osuvasti periaatteen 12 takana olevat haasteet. EAY esitti sosiaalisen suojelun aiheen vuoden 2019 EU-ohjausjaksossa ja esitti todisteita EU: n puolueellisesta lähestymistavasta, jossa kansallisten järjestelmien kestävyys pidetään maakohtaisen tärkeimpänä ja usein ainoana poliittisena tavoitteena suosituksia.

Neljän vuoden kuluttua vaikutustenarvioinnissa olisi tehtävä johtopäätökset siitä, onko suositus sopiva väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi vai onko direktiivi sopivampi.

Sosiaalisen suojelun saatavuus on vahvassa yhteydessä työn laatuun. Siksi tämän periaatteen on oltava yhdenmukainen periaatteen 5 kanssa. Sosiaalisen suojelun osalta seuraavia seikkoja olisi seurattava:

  • sosiaaliturvaetuuksien kattavuus ja riittävyys työsuhteen muodosta riippumatta;
  • takuu tehokas vähimmäissuoja kaikille;
  • työmarkkinoiden joustavuusominaisuuksien ja sosiaaliturvaetuuksien saatavuuden, keston ja tason välinen tasapaino
  • työvoiman työllisyysaste
  • asettaa riittävät etuudet (erityisesti eläkkeille));
  • parantaa työntekijöiden koulutuksen saatavuutta;
  • tehokkaat työ- ja yksityiselämän tasapainon välineet;
  • varmistaa terveydenhuollon saatavuus ja ehkäistä työtapaturmat.
  • ammatillisista urista johtuvat aukot pitkien työttömyysjaksojen aikana, erityisesti sukupuoleen tai ikään perustuvat tai epävarmoista työmuodoista johtuvat aukot.

Muut elementtejä voidaan tutkia sosiaalisen vuoropuhelun avulla, kuten työn tulevaisuus, mukaan lukien suoja epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta, oikeus kokopäiväiseen työhön ja työajan suvereniteetti.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan suosituksen täytäntöönpano. Ensisijaiset tavoitteet: muodollisen (pakollisen) ja tosiasiallisen kattavuuden, vaikuttavuuden ja riittävyyden laajentaminen palkattuihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Sosiaalisen suojelun tulostaulu - Lähentyminen tavoitteisiin ylöspäin osana laatutyöohjelmaa.

Työttömyysedut

Työttömyysedut

Koti / III luku / Työttömyysedut

Periaate 13

Työttömyysedut

Vakaus- ja kasvusopimus (SGP) pyrkii vähentämään työttömyysetuusjärjestelmien riittävyyttä ja kattavuutta julkisen talouden tasapainottamisen hyväksi mutta työntekijöiden suojelun vahingoksi. Työttömyysetuudet ovat kuitenkin laskeneet (korvaussuhde tai etuuksien kesto, edunsaajan velvoitteet, jotka eivät liity osallistumiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan jne.). Tavoite yhdenmukaistaa se suuremmassa määrin aktiivisen työmarkkinapolitiikan kanssa pysyy voimassa muutamassa maassa. Se on riippuvainen kansallisista malleista, eikä EU yhdenmukaistaa aktivointitoimenpiteiden suoritusta. Tämän seuraukset näkyvät kansantalouden tilinpidossa ja köyhyysasteessa osana EU-ohjausjakson vertailuprosessia.

EU: n aloite työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja oikeuksien siirrettävyydestä siirtymällä työmarkkinoille voi saada aikaan lähentymisen työntekijöiden oikeuksien alalla riittäviin työttömyysetuuksiin ja / tai aktivointitoimenpiteisiin siirtymiseksi työttömyydestä työhön tai väliaikaisesta työsuhteeseen normaaliin työsopimukseen .

Euroopan komissio valmistelee ehdotusta Euroopan työttömyysetuuksien jälleenvakuutusjärjestelmä. Se todennäköisesti luetaan finanssipolitiikan vakauden väline eikä työmarkkinaväline, mistä ei-toivotulla seurauksella kestävyys on merkityksellisempi kuin suorituksen riittävyys. Jälleenvakuutusjärjestelmän ei tulisi puuttua kansallisten järjestelmien sääntöihin ja käytäntöihin, eikä se saisi toimia uutena välineenä kurinalaista jäsenvaltioita ja / tai yhdenmukaistaa kansallisia työttömyysvakuutusjärjestelmiä. Eurooppalainen työttömyyden jälleenvakuutusjärjestelmä voisi auttaa varmistamaan perustason tuen työttömyysjaksojen aikana. Ajatus EURS: n perustamisesta keskusteltiin jo ennen Covid-19-taudinpurkausta, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset tekevät keskustelun tällaisesta välineestä entistäkin tarpeellisemmaksi. On tehtävä selväksi, että SURE ei korvaa tarvetta keskustella pysyvämmästä järjestelmästä.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vertailuanalyysin osalta voitaisiin painottaa enemmän nuoria työntekijöitä jotka kärsivät erityisen epävarmuudesta urapolun alussa ja joille rangaistaan ​​joskus vieläkin nykyisen kansallisen työttömyysetuusjärjestelmän puitteissa tai jopa jätetään huomiotta. Sama pätee 52–67-vuotiaisiin työntekijöihin. Rangaistuskysymys vaikuttaa merkitykselliseltä myös Euroopassa toteutettavien rakenneuudistusten vuoksi, joilla pyritään vähentämään työnhakijoiden pääsyä työttömyysetuusjärjestelmiin tai luomaan enemmän epävarmuutta työnhakijoiden keskuudessa säästöpisman kautta. . Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on otettava huomioon kasvava taipumus tehdä työnhakijoista "näkymättömiä" palvelemaan lyhytaikaisia ​​poliittisia voittoja - alkaen nuorista NEET-ikäisistä..

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Tutki sellaisen oikeudellisen välineen lisäarvoa, joka työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa loisi oikeuden päästä ja siirrettävissä oleviin oikeuksiin sekä työttömyysetuuksiin että työttömien työntekijöiden käytettävissä oleviin työvoimapalvelujen paketteihin.
  2. Eurooppalaisen työttömyyden jälleenvakuutusjärjestelmän perustaminen.
  3. Viittaus SEUT-sopimuksen X osastoon, laillisesti sitovien vähimmäisvaatimusten asettaminen työttömyysetuuksille kattavuuden, riittävyyden, oikeuden koulutukseen ja etuuksien keston suhteen.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Indikaattoreiden vertailujärjestelmät: pitkäaikaistyöttömyys ja hallituksen menot aktiivisen työvoimapolitiikan alalla
  2. Euroopan työllisyysstrategiaa ja julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaista verkostoa olisi kehitettävä edelleen.
  3. Kehitetään indikaattoreita ja vertailuarvoja, jotka edistävät lähentymistä työttömyysetuusjärjestelmien suorituskyvyssä, tukemalla vähimmäisvaatimusten asettamista ja kansallisten järjestelmien turvaamista.

Vähimmäistulot

Vähimmäistulot

Koti / III luku / Minimitulot

Periaate 14

Vähimmäistulot

EU: lla on vain parannuksia absoluuttisen köyhyyden torjunnassa (aineellinen puute). Ponnisteluja ei kuitenkaan tehdä pitää ihmiset köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä: työntekijöiden köyhyys lisääntyy. Suurin osa vähimmäistoimeentulojärjestelmistä eri puolilla EU: ta ei ole kaukana riittävästä kattavuudesta, kestosta ja riittävyydestä. Tämä johtaa kasvavaan sosiaaliseen jakautumiseen sekä työmarkkinoiden ja talouden häiriöihin.

EAY uskoo sen Euroopan kansalaisilla pitäisi myös olla oikeus saada taattu vähimmäistulo kaiken ikäisille. Tämä voidaan saavuttaa yhdistämällä sosiaalisen suojelun välineet ja julkiset investoinnit työttömien koulutukseen julkisten työvoimapalvelujen ja aktivointipolitiikkojen avulla, jotka auttavat jokaista yksittäistä ihmistä EU: ssa, jota uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. EU: n vähimmäistoimeentulovaatimuksia ei voida pitää työnteon estävänä tekijänä.

Vähimmäistoimeentulojärjestelmien on taattava riittävät tulot ihmisten ja heidän huollettaviensa tarpeiden tyydyttämiseksi, ja niiden on oltava erittäin osallistavia ja helposti saatavilla; Työkykyisten on yhdistettävä joukko palveluja ja sisällytettävä laajempaan EU: n ja kansalliseen politiikkaan aktiivisen osallisuuden edistämiseksi. Hiljattain hyväksytyt vähimmäistoimeentulojärjestelmiä koskevat neuvoston päätelmät antavat EY: lle valtuudet vahvistaa EU: n kehystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.  Tämän alan lainsäädäntöehdotuksella olisi varmistettava kansallisten järjestelmien vastaava suorituskyky muuttamatta niiden ominaisuuksia edellyttäen, että järjestelmä varmistaa, että tulokset ovat yhdenmukaisia ​​eurooppalaisten standardien kanssa. EAY vaatii sitovaa aloitetta, kuten eurooppalaista puitedirektiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet, määritelmät ja vähimmäisvaatimukset tämän oikeuden myöntämiseksi koko EU: ssa. Monissa maissa ammattiyhdistykset ovat keskeisiä toimijoita sosiaaliturvalaitosten hallinnossa, usein yhdessä yhteiselinten kanssa, ja sosiaalisesti osallistuvien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi yhdessä sovittujen välineiden avulla. Tämä on voimavara, jonka kaikkien EU: n aloitteiden tulisi rakentaa ja korostaa, eikä niitä saa uhata ei-toivotulla yhdenmukaistamisella.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Määritellään riittävän vähimmäistulon eurooppalaisen puitedirektiivin ominaisuudet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi EU: ssa.
  2. Väline, jolla määritellään ja suunnitellaan vähimmäistulon toiminnot, mukaan lukien tavarakori parametrina elintason asettamiseksi.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Yhteyksien luominen kestävän kehityksen tavoitteeseen 1 ja köyhyyden torjuntaa koskevaan toimintasuunnitelmaan periaatteen 11 mukaisesti.
  2. Laaditaan työmarkkinaosapuolten ja hallitusten sosiaalisen vuoropuhelun kehys vähimmäistoimeentulojärjestelmien kattavuuden, riittävyyden ja tehokkuuden arvioimiseksi yhdessä sosiaalietuus- ja aktivointipolitiikkojen kanssa.

Vanhuuden tulot ja eläkkeet

Vanhuuden tulot ja eläkkeet

Koti / III luku Vanhuuden tulot ja eläkkeet

Periaate 15

Vanhuuden tulot ja eläkkeet

Ikääntyvän väestön tarpeet olisi ymmärrettävä paremmin ja löydettävä ratkaisuja ikääntyneiden avun, riittävien eläkkeiden, hyvän terveyden ja sosiaalisen hoidon sekä turvaverkkojen varmistamiseksi.. Kattavia sosiaalisen suojelun järjestelmiä ei voida rakentaa pelkästään lainsäädännön avulla. He tarvitsevat taloudellisia resursseja ja jäsenvaltioilta sitoumuksen varata tarvittavat varat eteenpäin EPSR: n täytäntöönpanossa. Tässä yhteydessä EU: n roolilla on ratkaiseva merkitys sen varmistamiseksi, että ihmiset pääsevät ammatilliseen uraansa terveinä ja riittävillä resursseilla - ensisijaisesti vahvojen lakisääteisten eläkejärjestelmien takaamina - saadakseen arvokkaan eläkkeen. Vaikeissa tehtävissä työskentelevät työntekijät tarvitsevat erityissääntöjä eläkejärjestelmien laajalla alueella, jotta voidaan varmistaa hyvä terveys eläkkeellä ja riittävät tulot eläkeiässä.

EU-lukukaudessa eläkkeitä pidetään edelleen puhtaasti finanssipolitiikan kestävyyteen liittyvinä kysymyksinä eikä demografisiin haasteisiin liittyvinä sosiaalisina vaatimuksina. Kattavuus, laatu ja saatavuus ovat kärsineet julkisten menojen leikkauksista, kollektiivisen riskinjaon purkamisesta ja markkinoinnista usein maakohtaisissa suosituksissa (CSR).

Lakisääteisillä julkisilla ja kollektiivisilla järjestelmillä on taattava sosiaaliturvaetuuksien riittävyys kaikille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Julkisen talouden tavoitteiden tulisi olla yhteensopivia vanhusten ihmisarvoisten elinolojen kanssa. Sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevaa neuvoston suositusta olisi tuettava ja pantava täytäntöön. Työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien edistymistä on seurattava. Jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteistyön puitteissa olisi otettava käyttöön joukko indikaattoreita, jotta voidaan löytää vaihtoehtoja eläkeiän nostamiselle ja tehdä pitkäaikainen ura toimivaksi. Olisi pyrittävä luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja kaikenikäisille, vahvistamaan ensimmäisen pilarin eläkkeitä, varmistamaan yleinen kattavuus ja riittävyys kaikissa jäsenvaltioissa ja tukemaan Euroopan ja kansallisen tason koordinointia työeläkkeiden kehittämiseksi työehtosopimusten ja vapaaehtoisena täydennyksenä vahvempaan julkiseen eläkejärjestelmään.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan suosituksen täytäntöönpano

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Otetaan käyttöön riittävyysindikaattori, joka asettaa keskipitkän aikavälin budjettitavoitteet jäsenvaltioille ja seuraa ikääntyneiden ihmisten elämänlaatua.
  2. Yhdistetään julkisen talouden kestävyys ja eläkkeiden riittävyys työmarkkinoiden suorituskykyyn, työllisyysriippuvuussuhteeseen, työn laatuun ja palkkaukseen, työnantajien ja työntekijöiden maksuosuusvelvoitteiden oikeudenmukaisuuteen, sukupuolten palkka- ja eläkeeroihin.
  3. Seurataan näyttöä väestörakenteen, muuttoliikkeen ja eläkkeelle siirtymisen suuntauksista eri työntekijäryhmille, myös työläille.
  4. Köyhyyden vastainen toimintaohjelma kuten periaatteessa 11.

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto

Koti / III luku / Terveydenhuolto

Periaate 16

Terveydenhuolto

Terveydenhuollon työntekijät kaikkialla Euroopassa työskentelevät ahkerasti COVID-19-viruksen hoitamiseksi ja leviämisen estämiseksi. Monissa tapauksissa heidän tehtävänsä vaikeutuu henkilöstöpulan, puutteellisten tilojen sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden ja testaussarjojen puutteen vuoksi. Euroopan hallintoelinten ja kansallisten hallitusten tulisi toteuttaa välittömiä toimenpiteitä varmistaakseen, että terveyspalvelut saavat kaivattua hätärahoitusta, ja lisätä henkilöstön määrää lyhyellä aikavälillä. Eurooppalainen ohjausjakso käsittelee kestävyyttä ja terveyspalvelujen saatavuutta. Säästötoimenpiteet ovat vähentäneet huomattavasti julkisten palvelujen laajuutta ja saatavuutta. Vuoden 2019 lukukauden alussa EAY totesi, että terveydenhuolto ja pitkäaikaishoitojärjestelmät aiheuttivat suurta huolta ja kärsimystä yhä suuremmalle osalle EU: n väestöä ja edellyttävät välittömiä toimia. Yli 15 jäsenvaltiossa suorituskyky terveydenhuollossa on erittäin heikkoa. Pitkäaikaishoidon kattavuus ja saatavuus ovat riittämättömiä useissa jäsenvaltioissa. Epävirallinen hoito hallitsee alaa palvelujen ja naisten osallistumisen kustannuksella työmarkkinoille. Vaikka julkiset rakenteet puuttuvat usein, yksityiset vaihtoehdot ovat erittäin kalliita, niihin ei pääse käsiksi, ja ne johtavat usein palvelujen ja työolojen heikkenemiseen terveydenhuollon alalla. Merkittäviä investointeja ei suunniteltu kuluneen lukukauden aikana. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä julkisten terveydenhuoltomenojen lisääminen ja investointien lisääminen kansanterveyteen ovat välttämättömiä paitsi vuosien alikäytön kääntämiseksi monissa maissa myös sen varmistamiseksi, että terveydenhoitohenkilöstö ja laitokset pystyvät vastaamaan tuleviin vaatimuksiin. Euroopassa oli noin miljoonan terveydenhuollon työntekijän puute jo ennen COVID-19-taudinpurkausta. Hallitusten on muutettava perusteellisesti lähestymistapaansa kansanterveyteen ja julkisiin palveluihin: lyhytaikaiset sopimukset ja epävarmat työpaikat terveydenhuoltoalalla eivät riitä vastaamaan tämänkaltaisiin hätätilanteisiin.

Terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuus on EU: n hätätilanne. EU-lukukausisyklissä edistettiin "järkeistämistä" ja "kustannustehokkuutta", mikä merkitsi rakenteiden yhdistämistä, jo kohdennettujen resurssien siirtämistä, hoidon sairaalasta poistamista, mutta melkein koskaan ei julkisia investointeja tarvittavaan henkilöstöön ja palveluihin. Terveydenhoitoon tarkoitetut menot ovat kasvussa monissa jäsenvaltioissa. Vakaus - ja kasvusopimuksen säännöt ovat laajentaneet yksityisillä markkinoilla, jotka tarjoavat terveydenhoitopalveluja ja vakuutuksia ihmisille. Tämä vähentää terveyspalvelujen saatavuutta, mikä on yksi tärkeimmistä syistä väestön tyytymättömyyteen.

Hoitoala on ratkaisevan tärkeä ikääntyneiden ihmisarvoisen elintason varmistamiseksi. Alan houkuttelevuutta on parannettava työn ja palvelujen laadun parantamiseksi. Alalla on paljon maahanmuuttajia, pimeitä ja asiakirjoittomia työntekijöitä, erityisesti naispuolisia maahanmuuttajia. On tärkeää poistaa kaikki tällä alalla työskentelevien ihmisten haavoittuvuusalueet ja antaa työntekijöille mahdollisuus parantaa taitojaan ja työolojaan omaksi ja käyttäjien hyödyksi.

EU: n olisi pyrittävä oikeuksiin perustuvaan lähestymistapaan ja julkisiin investointeihin yleismaailmallisiin, solidaarisuuteen perustuviin ja sukupuoleen mukautuviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin kansainvälisellä, Euroopan ja kansallisella tasolla. Sen olisi myös pyrittävä ylöspäin suuntautuviin lähentymistavoitteisiin ja rahoitusosuuksiin lasten, terveydenhuollon, vanhusten, pitkäaikaisen hoidon, vammaisuuden ja huollettavuuden hoidossa, jotta voidaan taata yleinen kattavuus ja korkealaatuinen hoito.

Ikääntyvän väestön nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämiseksi on lisättävä kustannuksia yleisesti saataville, kohtuuhintaisille ja laadukkaat terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskevat julkiset palvelut on toteutettava ja pidettävä investointina. Ehkäisevää hoitoa on tehostettava asianmukaisella politiikalla ja rahoituksella. Ammatillinen kehitys, koulutus, koulutus ja uran tunnustaminen ovat ratkaisevan tärkeitä hoidon laadun ja kattavuuden parantamiseksi ja laadukkaiden työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tulisi tukea työntekijöitä, joilla on hoitovastuu. EU: n olisi otettava käyttöön EU Right2Care -ohjelma, jota tuetaan kansallisilla toimintasuunnitelmilla.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Taata laadukkaan ja kohtuuhintaisen terveys- ja pitkäaikaishoidon saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa.
  2. Vapaa liikkuvuus: Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 tarkistaminen tällaisten järjestelmien, myös terveys- ja LTC-koordinoinnin tehostamiseksi liikkuvien työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. EU Right2Care -ohjelma, jota tukevat kansalliset toimintasuunnitelmat eurooppalaisen ohjausjakson kautta ja joka perustuu avoimiin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin
  2. Työhyvinvoinnin, toimintakyvyn ja vaikutusten seuranta (kansallisissa järjestelmissä ja työehtosopimusneuvottelujen rooli).
  3. EU: n aloitteet julkisesti rahoitettujen, yleismaailmallisten ja esteettömien terveydenhuoltojärjestelmien sietokyvyn vahvistamiseksi.