Periaate 8

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on edellytys ihmisarvoiselle työlle ja oikeudenmukaisille palkoille, ja se on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeinen periaate. Pilarin toimintasuunnitelman toteuttamisen yhteydessä EAY korostaa, että tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää työmarkkinaosapuolilta riittäviä resursseja ja asiantuntemusta neuvotteluihin ja sopimusten täytäntöönpanoon. Valmiuksien kehittämistuki on avainasemassa, ja ennennäkemättömästä COVID-19-kriisistä toipuminen vaatii vahvoja työmarkkinaosapuolijärjestöjä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun etuoikeudet on säilytettävä teollisuuden molemmin puolin, mikä tarkoittaa, että komission on asetettava etusijalle työmarkkinaosapuolten kuulemiset julkisten kuulemisten sijasta ja taattava, että ammattiliitot otetaan mukaan työvoiman edustajiksi. Samoin kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua ei pidä sekoittaa sosiaaliseen vuoropuheluun, kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua on edistettävä, mutta ei tavalla, joka heikentää ammattiliittoja tai kahdenvälistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on keskeinen rooli sosiaalisten oikeuksien vahvistamisessa ja kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä. Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla on oma roolinsa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisessa ja toteuttamisessa niiden autonomian ja etuoikeuksien mukaisesti. Lisäksi on olennaista, että toimintasuunnitelma tukee eurooppalaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja sen tuloksia. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet voivat myötävaikuttaa vähimmäisoikeuksien vahvistamiseen ja yhtenäismarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen EU-tason kantojen, yhteisen analyysin ja haluttaessa allekirjoittamalla itsenäisiä sopimuksia, joiden tarkoituksena on myös luoda innovatiivisia EU-välineitä ja lainsäädäntöä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rooli politiikan ja lainsäädännön kehittämisen alkuvaiheessa, välivaiheessa ja täytäntöönpanovaiheessa on kehitettävä ennakoitavaksi ja taatuksi prosessiksi, ja tarvitsemme takuun ammattiliiton etuoikeuksista työntekijöitä edustavana työmarkkinaosapuolena.

EAY: n EU-lukukauden ammattiliittojen osallistumisindeksi osoittaa, että toimet, joilla pyritään luomaan työmarkkinaosapuolten oikeus osallistua EU-ohjausjaksoon, eivät tuota tuloksia. Se koskee erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson kansallista ulottuvuutta. Eurooppalainen sääntö (mahdollisesti uudella direktiivillä tai asetukseen 1466/1997 tehtävillä muutoksilla) voisi asettaa kansallisille hallituksille velvollisuuden kuulla työmarkkinaosapuolia lukukauden virstanpylväässä sekä asettaa joitakin laatukriteerejä, kuten asianmukainen ajoitus, sopiva vuoropuhelun taso, merkityksellinen tiedonsaanti ja työmarkkinaosapuolten aineellisten ja aineettomien valmiuksien varmistaminen.

Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoprosesseihin on vaarassa johtuen yritysten liikkuvuudesta sisämarkkinoilla. Todisteet osoittavat, että yritysten päätökset tehdään usein työntekijöiden osallistumisen välttämiseksi. Esimerkiksi puutteet kansallisissa laeissa, joilla EU: n direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja erityisesti uudelleenlaadittu EWC-direktiivi, estävät oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi. Kansallisessa lainsäädännössä säädetyt seuraamukset ovat harvoin oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia. Tiedottamis- ja kuulemisoikeudet eivät salli työntekijöiden osallistumista ja suojelua. EU: n lainsäädännön pitäisi laukaista ylöspäin suuntautuva lähentyminen Euroopassa.

Periaatteen 8 mukaan olisi perusteltava työntekijöiden oikeus (riippumatta työsopimuksen luonteesta) neuvotella kollektiivisesti. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin on perusoikeus, jonka EU tunnustaa sellaiseksi. Yhteiskunnallisista eduista johtuvat työehtosopimukset tuovat oikeudenmukaisuuden, tasapuolisten toimintaedellytysten ja sosiaalisen kehityksen kannalta sellaiset sopimukset, jotka kattavat epätyypilliset työntekijät ja alustayritysten työntekijät (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat), olisi katsottava jäävän kokonaan SEUT 101 artiklan ja kansallisten kilpailusääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. EU: n kilpailulainsäädäntöä ja kansallisia kilpailusääntöjä on tulkittava perusoikeuksien valossa ja tunnustettava kaikkien työntekijöiden, epätyypillisten työntekijöiden ja foorumin työntekijöiden (myös itsenäisten ammatinharjoittajien) oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Investoi sosiaaliseen vuoropuheluun, jotta voidaan parantaa sektorien välistä ja alakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Euroopan tasolla, jotta voidaan kehittää työmarkkinaosapuolten valmiuksia neuvotella ja olla yhteydessä jäseniinsä myös digitaalisessa ympäristössä.
2. Toimittaa selkeät, avoimet ja taatut säännöt, työmarkkinaosapuolten täysimääräisellä osallistumisella, joihin voidaan luottaa toimissa, joita komissio aikoo tehdä työmarkkinaosapuolten sopimusten esittämiseksi sitovassa muodossa
3. Kunnioita ammattiliittojen etuoikeuksia työntekijöitä edustavana työmarkkinaosapuolena
4. Tuetaan työmarkkinaosapuolia itsenäisten puitesopimusten täytäntöönpanossa sopimuksiin liittyvällä erityisrahoituksella
5. Tarjoa erityistä taloudellista tukea työmarkkinaosapuolille COVID-19-kriisin ratkaisemiseksi, jotta he voivat täyden roolinsa elpymisessä.
6. Vahvistetaan työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti lopettamalla ammattiliittojen rikkomiskäytännöt ja tekemällä julkisia hankintoja, jotka tekevät sopimuksia vain työehtosopimuksia soveltaville yrityksille.
7. Lisätään monivuotisen rahoituskehyksen resursseja työntekijöiden edustuselinten koulutukseen. Lisätään resursseja aloitteille, joilla tuetaan eurooppalaisten yritysneuvostojen ja muiden kansainvälisten elinten perustamista ja asianmukaista toimintaa työntekijöille tiedottamiseksi ja heidän kuulemisekseen.