Etusivu / III luku / Työttömyysedut

Periaate 13

Työttömyysedut

Vakaus- ja kasvusopimus (SGP) pyrkii vähentämään työttömyysetuusjärjestelmien riittävyyttä ja kattavuutta julkisen talouden tasapainottamisen hyväksi mutta työntekijöiden suojelun vahingoksi. Työttömyysetuudet ovat kuitenkin laskeneet (korvaussuhde tai etuuksien kesto, edunsaajan velvoitteet, jotka eivät liity osallistumiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan jne.). Tavoite yhdenmukaistaa se suuremmassa määrin aktiivisen työmarkkinapolitiikan kanssa pysyy voimassa muutamassa maassa. Se on riippuvainen kansallisista malleista, eikä EU yhdenmukaistaa aktivointitoimenpiteiden suoritusta. Tämän seuraukset näkyvät kansantalouden tilinpidossa ja köyhyysasteessa osana EU-ohjausjakson vertailuprosessia.

EU: n aloite työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja oikeuksien siirrettävyydestä siirtymällä työmarkkinoille voi saada aikaan lähentymisen työntekijöiden oikeuksien alalla riittäviin työttömyysetuuksiin ja / tai aktivointitoimenpiteisiin siirtymiseksi työttömyydestä työhön tai väliaikaisesta työsuhteeseen normaaliin työsopimukseen .

Euroopan komissio valmistelee ehdotusta Euroopan työttömyysetuuksien jälleenvakuutusjärjestelmä. Se todennäköisesti luetaan finanssipolitiikan vakauden väline eikä työmarkkinaväline, mistä ei-toivotulla seurauksella kestävyys on merkityksellisempi kuin suorituksen riittävyys. Jälleenvakuutusjärjestelmän ei tulisi puuttua kansallisten järjestelmien sääntöihin ja käytäntöihin, eikä se saisi toimia uutena välineenä kurinalaista jäsenvaltioita ja / tai yhdenmukaistaa kansallisia työttömyysvakuutusjärjestelmiä. Eurooppalainen työttömyyden jälleenvakuutusjärjestelmä voisi auttaa varmistamaan perustason tuen työttömyysjaksojen aikana. Ajatus EURS: n perustamisesta keskusteltiin jo ennen Covid-19-taudinpurkausta, mutta pandemian taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset tekevät keskustelun tällaisesta välineestä entistäkin tarpeellisemmaksi. On tehtävä selväksi, että SURE ei korvaa tarvetta keskustella pysyvämmästä järjestelmästä.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vertailuanalyysin osalta voitaisiin painottaa enemmän nuoria työntekijöitä jotka kärsivät erityisen epävarmuudesta urapolun alussa ja joille rangaistaan ​​joskus vieläkin nykyisen kansallisen työttömyysetuusjärjestelmän puitteissa tai jopa jätetään huomiotta. Sama pätee 52–67-vuotiaisiin työntekijöihin. Rangaistuskysymys vaikuttaa merkitykselliseltä myös Euroopassa toteutettavien rakenneuudistusten vuoksi, joilla pyritään vähentämään työnhakijoiden pääsyä työttömyysetuusjärjestelmiin tai luomaan enemmän epävarmuutta työnhakijoiden keskuudessa säästöpisman kautta. . Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on otettava huomioon kasvava taipumus tehdä työnhakijoista "näkymättömiä" palvelemaan lyhytaikaisia ​​poliittisia voittoja - alkaen nuorista NEET-ikäisistä..

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Tutki sellaisen oikeudellisen välineen lisäarvoa, joka työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa loisi oikeuden päästä ja siirrettävissä oleviin oikeuksiin sekä työttömyysetuuksiin että työttömien työntekijöiden käytettävissä oleviin työvoimapalvelujen paketteihin.
  2. Eurooppalaisen työttömyyden jälleenvakuutusjärjestelmän perustaminen.
  3. Viittaus SEUT-sopimuksen X osastoon, laillisesti sitovien vähimmäisvaatimusten asettaminen työttömyysetuuksille kattavuuden, riittävyyden, oikeuden koulutukseen ja etuuksien keston suhteen.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Indikaattoreiden vertailujärjestelmät: pitkäaikaistyöttömyys ja hallituksen menot aktiivisen työvoimapolitiikan alalla
  2. Euroopan työllisyysstrategiaa ja julkisten työvoimapalvelujen eurooppalaista verkostoa olisi kehitettävä edelleen.
  3. Kehitetään indikaattoreita ja vertailuarvoja, jotka edistävät lähentymistä työttömyysetuusjärjestelmien suorituskyvyssä, tukemalla vähimmäisvaatimusten asettamista ja kansallisten järjestelmien turvaamista.