EPSR:N ROOLI EU:N ARKKITEKTUURI- JA TALOUDELLINEN HALLINTOKEHYKSESSÄ

 

  • Otetaan käyttöön vahva sosiaalinen ehdollisuus, joka liittyy kaikenlaiseen julkiseen rahoitukseen ja yritysten tukemiseen (mukaan lukien EU:n vahvan teollisuuspolitiikan yhteydessä) laadukkaiden työpaikkojen, työehtosopimusneuvottelujen, työolojen parantamisen, laadukkaan koulutuksen edistäminen… Tämä tulisi sisällyttää myös EU:n varojen käyttöä koskeviin varainhoitosääntöihin (kaikkien sekä EU:n budjetista peräisin olevien että budjetin ulkopuolisten varojen osalta).
  • EU:n julkisten hankintojen tarkistaminen säännöt sen varmistamiseksi julkiset varat menevät organisaatioille (ja niiden alihankkijoille) että kunnioittaa työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksia, että neuvotella ammattiliittojen kanssa, joiden työntekijät kuuluvat työehtosopimusten piiriin.
  • Perustamissopimuksiin sisällytettävän sosiaalisen edistyksen pöytäkirjan laatiminen takaamaan, että työntekijöiden ja sosiaaliset oikeudet menevät taloudellisten vapauksien edelle konfliktin sattuessa.
  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvemman roolin takaaminen perussopimuksissa ja EU:n toimielinkehyksessä yhdistämällä sen periaatteiden saavuttamisen tavoitteeseen "sosiaalinen markkinatalous, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja sosiaalinen edistyminen" talouden ohjausvälineiden tasapainottamiseksi. ja varmistaa vahvat hyvinvointivaltiot.
  • Hylätään paluu epäonnistuneeseen säästöpolitiikkaan. Varmistetaan talouden ohjausjärjestelmää koskevien sääntöjen tarkistaminen, johon sisältyy EU:n finanssipoliittisen sopimuksen päättäminen ja vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen, jotta se mukautetaan eurooppalaiseen sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvien oikeuksien saavuttamiseen.. Integroimalla EPSR EU:n talouden hallinnassa, perustuu SEUT-sopimuksen 148 artiklaan makrotaloudellisten rajojen tasapainottamiseksi. On tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot voivat rahoittaa investointeja oikeudenmukaiseen kaksoissiirtymään ja investoida sosiaalipolitiikkaan, jolla pannaan täytäntöön EPSR ja saavutetaan Porton tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. on ratkaisevan tärkeää. Kaikilla jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus investoida sosiaalipolitiikkaan ja infrastruktuureihin. On avainasemassa ottaa käyttöön uusi verotuksellinen investointikapasiteetti, EU:n itsemääräämisoikeusrahasto oikeudenmukaista sosioekonomista siirtymää ja yhteisiä hyödykkeitä varten, jättämättä ketään tai aluetta jälkeensä.
  • Talouden ohjausjärjestelmää koskevien sääntöjen tarkistamisen yhteydessä varmistetaan, että arvioidessaan velkaan ja alijäämään liittyvää riskiasemaa komissio ja neuvosto ottavat asianmukaisesti huomioon työllisyystilanteen, palkkadynamiikan, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja muut asiaankuuluvat sosiaaliset ongelmat. talouden ohjauksen tavoitteita. Talouden hallinnan sosiaalista ulottuvuutta täydentävät pyynnöt ottaa käyttöön oikeudenmukaisen ja progressiivisen verotuksen periaate ja suojella julkisia eläkemenoja "periaatteen täyttämiseksi"ikääntyessään närkästyneenä".
  • Työ Sosiaalisen konvergenssin viitekehys (SCF) on kuluvan EU-kauden aikana ollut suuri edistysaskel sosiaalialan ankkuroimiseksi paremmin eurooppalaiseen ohjausjaksoon, EU:n sosiaalisen epätasapainon seurantaan ja ylöspäin suuntautuvan lähentymisen edistämiseen. Se jatkaa eurooppalaisen ohjausjakson ja verotussääntöjen "sosialisointia" antaen oikeudellisen/operatiivisen vaiheen ja lisää merkitystä eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa. Siitä huolimatta se on sisällytettävä EU:n talouden ohjausjärjestelmään.
  • Varmistetaan oikea-aikainen ja tehokas työmarkkinaosapuolten roolia EU:n ja kansallisella tasolla eurooppalaisen ohjausjakson virstanpylväissä äskettäisen sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamista koskevan suosituksen pohjalta.
  • Sen varmistaminen, että monivuotinen rahoituskehys ja sen täytäntöönpano ovat johdonmukaisempia EU:n sosiaalisten tavoitteiden kanssa pandemian jälkeisessä ja EU:n siirtymävaiheessa.
  • Vaaditaan, että kaikki kauppakumppanit tunnustavat ja kunnioittavat ILO:n perusnormeja työssä ja muita kansainvälisesti tunnustettuja normeja. Tämä ei ole vain kysymys politiikan johdonmukaisuudesta EU:n sisällä ja sen ulkopuolella, vaan myös välttämätön panos monenvälisen järjestelmän ylläpitämiseen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen.
  • Sen varmistaminen, että sosiaalinen vuoropuhelu, sosiaaliset oikeudet ja sosiaalinen säännöstö ovat liittymiskeskustelujen ytimessä. Ehdokasmaiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, ammattiliittoja ja työntekijöitä ja ammattiliittojen oikeuksia sekä sosiaalialan säännöstöä kunnioitetaan täysimääräisesti. Ukrainan jälleenrakennusprosessin on perustuttava sosiaalisiin ehtoihin, työmarkkinaosapuolten ja ammattiliittojen osallistumiseen, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen ja kunnollisiin työoloihin.