Periaate 16

Terveydenhuollon työntekijät kaikkialla Euroopassa työskentelevät ahkerasti COVID-19-viruksen hoitamiseksi ja leviämisen estämiseksi. Monissa tapauksissa heidän tehtävänsä vaikeutuu henkilöstöpulan, puutteellisten tilojen sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden ja testaussarjojen puutteen vuoksi. Euroopan hallintoelinten ja kansallisten hallitusten tulisi toteuttaa välittömiä toimenpiteitä varmistaakseen, että terveyspalvelut saavat kaivattua hätärahoitusta, ja lisätä henkilöstön määrää lyhyellä aikavälillä. Eurooppalainen ohjausjakso käsittelee kestävyyttä ja terveyspalvelujen saatavuutta. Säästötoimenpiteet ovat vähentäneet huomattavasti julkisten palvelujen laajuutta ja saatavuutta. Vuoden 2019 lukukauden alussa EAY totesi, että terveydenhuolto ja pitkäaikaishoitojärjestelmät aiheuttivat suurta huolta ja kärsimystä yhä suuremmalle osalle EU: n väestöä ja edellyttävät välittömiä toimia. Yli 15 jäsenvaltiossa suorituskyky terveydenhuollossa on erittäin heikkoa. Pitkäaikaishoidon kattavuus ja saatavuus ovat riittämättömiä useissa jäsenvaltioissa. Epävirallinen hoito hallitsee alaa palvelujen ja naisten osallistumisen kustannuksella työmarkkinoille. Vaikka julkiset rakenteet puuttuvat usein, yksityiset vaihtoehdot ovat erittäin kalliita, niihin ei pääse käsiksi, ja ne johtavat usein palvelujen ja työolojen heikkenemiseen terveydenhuollon alalla. Merkittäviä investointeja ei suunniteltu kuluneen lukukauden aikana. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä julkisten terveydenhuoltomenojen lisääminen ja investointien lisääminen kansanterveyteen ovat välttämättömiä paitsi vuosien alikäytön kääntämiseksi monissa maissa myös sen varmistamiseksi, että terveydenhoitohenkilöstö ja laitokset pystyvät vastaamaan tuleviin vaatimuksiin. Euroopassa oli noin miljoonan terveydenhuollon työntekijän puute jo ennen COVID-19-taudinpurkausta. Hallitusten on muutettava perusteellisesti lähestymistapaansa kansanterveyteen ja julkisiin palveluihin: lyhytaikaiset sopimukset ja epävarmat työpaikat terveydenhuoltoalalla eivät riitä vastaamaan tämänkaltaisiin hätätilanteisiin.

Terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuus on EU: n hätätilanne. EU-lukukausisyklissä edistettiin "järkeistämistä" ja "kustannustehokkuutta", mikä merkitsi rakenteiden yhdistämistä, jo kohdennettujen resurssien siirtämistä, hoidon sairaalasta poistamista, mutta melkein koskaan ei julkisia investointeja tarvittavaan henkilöstöön ja palveluihin. Terveydenhoitoon tarkoitetut menot ovat kasvussa monissa jäsenvaltioissa. Vakaus - ja kasvusopimuksen säännöt ovat laajentaneet yksityisillä markkinoilla, jotka tarjoavat terveydenhoitopalveluja ja vakuutuksia ihmisille. Tämä vähentää terveyspalvelujen saatavuutta, mikä on yksi tärkeimmistä syistä väestön tyytymättömyyteen.

Hoitoala on ratkaisevan tärkeä ikääntyneiden ihmisarvoisen elintason varmistamiseksi. Alan houkuttelevuutta on parannettava työn ja palvelujen laadun parantamiseksi. Alalla on paljon maahanmuuttajia, pimeitä ja asiakirjoittomia työntekijöitä, erityisesti naispuolisia maahanmuuttajia. On tärkeää poistaa kaikki tällä alalla työskentelevien ihmisten haavoittuvuusalueet ja antaa työntekijöille mahdollisuus parantaa taitojaan ja työolojaan omaksi ja käyttäjien hyödyksi.

EU: n olisi pyrittävä oikeuksiin perustuvaan lähestymistapaan ja julkisiin investointeihin yleismaailmallisiin, solidaarisuuteen perustuviin ja sukupuoleen mukautuviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin kansainvälisellä, Euroopan ja kansallisella tasolla. Sen olisi myös pyrittävä ylöspäin suuntautuviin lähentymistavoitteisiin ja rahoitusosuuksiin lasten, terveydenhuollon, vanhusten, pitkäaikaisen hoidon, vammaisuuden ja huollettavuuden hoidossa, jotta voidaan taata yleinen kattavuus ja korkealaatuinen hoito.

Ikääntyvän väestön nykyisten ja tulevien tarpeiden tyydyttämiseksi on lisättävä kustannuksia yleisesti saataville, kohtuuhintaisille ja laadukkaat terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskevat julkiset palvelut on toteutettava ja pidettävä investointina. Ehkäisevää hoitoa on tehostettava asianmukaisella politiikalla ja rahoituksella. Ammatillinen kehitys, koulutus, koulutus ja uran tunnustaminen ovat ratkaisevan tärkeitä hoidon laadun ja kattavuuden parantamiseksi ja laadukkaiden työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tulisi tukea työntekijöitä, joilla on hoitovastuu. EU: n olisi otettava käyttöön EU Right2Care -ohjelma, jota tuetaan kansallisilla toimintasuunnitelmilla.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. EU Right2Care -ohjelma, jota tukevat kansalliset toimintasuunnitelmat eurooppalaisen ohjausjakson kautta ja joka perustuu avoimiin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin
2. Työhyvinvoinnin, toimintakyvyn ja vaikutusten seuranta (kansallisissa järjestelmissä ja työehtosopimusneuvottelujen rooli).
3. EU: n aloitteet julkisesti rahoitettujen, yleismaailmallisten ja esteettömien terveydenhuoltojärjestelmien sietokyvyn vahvistamiseksi.