LUKU II (24–29)

KORKEAT TYÖOLOSUHTEET

 

  • Epävarman työn ratkaiseminen on tunnustettava ensisijaiseksi tavoitteeksi. Epävarman työn lopettaminen takaamalla lailliset oikeudet vakituisiin sopimuksiin ja kokopäivätyöhön. Kielletään on-demand- ja nollatuntityyppiset sopimukset ja muut epävarman työn järjestelyt ja muodot, tehdään vakituisista työsopimuksista standardi kiinnittäen huomiota työntekijöihin, jotka työskentelevät uusissa työmuodoissa ja digitaalisessa taloudessa/alustoilla. Neuvottelut kunnianhimoisesta direktiivistä laadukkaista harjoittelupaikoista nuorten sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi. Laadukkaiden työpaikkojen varmistaminen ja työolojen parantaminen on keskeinen työvoimapulan ratkaisemisessa. Paras tapa varmistaa työn laatu ja oikeudenmukaiset työolosuhteet on työehtosopimusneuvottelujen edistäminen ja vahvistaminen, erityisesti alakohtaisella ja monialaisella tasolla. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden lisäämisen olisi oltava etusijalla kaikissa jäsenvaltioissa, ja sen pitäisi saada aikaan päättäväisiä toimia, muun muassa saattamalla kunnianhimoisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä riittäviä vähimmäispalkkoja koskeva direktiivi, jonka tavoitteena on 80 prosentin kattavuus, ja sukupuolten välistä palkkojen avoimuutta koskeva direktiivi.

  • Puolustetaan ja vahvistetaan ammattiyhdistys- ja työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien yleinen järjestäytymisoikeus, ammattiliittojen pääsy työpaikoille, oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja lakko-oikeus. Ammattiliittoihin kohdistuvat hyökkäykset on estettävä: Ammattiliiton rikkominen on rangaistava rikoksena! Tämä on välttämätöntä demokratian puolustamiseksi ja vahvistamiseksi Euroopassa.
  • Tehokkaiden EU:n toimien toteuttaminen työpaikkojen ja tulojen, mukaan lukien eläkkeet, suojelemiseksi päättäväisin toimin elinkustannuskriisin sosiaaliseen ulottuvuuteen puuttumiseksi. On keskeistä edistää palkankorotuksia ja tukea tulojen ja työolojen lähentymistä ylöspäin.
    Esittely a eurooppalaiset puitteet palkkojen lähentymisen edistämiseksi ylöspäin ja varmistaa, että monikansalliset yritykset tunnustavat ammattiliitot ja neuvottelevat niiden kanssa työehtosopimukset kansallisella tasolla kaikissa maissa, joissa ne toimivat, ja määrittämään tie kohti samapalkkaisuutta samanarvoisesta työstä eri maiden työntekijöille maksettavien palkkojen osalta.
  • Ilmastotavoitteiden saavuttaminen a vain siirtymä. Otetaan käyttöön direktiivi oikeudenmukaisesta siirtymisestä työelämässä muutosta ennakoimalla ja hallitsemalla, joka perustuu ammattiliittojen osallistumisen ja työehtosopimusneuvottelujen periaatteisiin.
  • Työajan joustavuuden lisääminen työntekijöiden hallinnassa ja työajan lyhentäminen, säilyttäen samalla täyden palkan ja palkitsevan rekrytoinnin, mukaan lukien työjärjestelyt, jotka takaavat sukupuoleen muuttavan lähestymistavan, ja tahdosta riippumattomasta osa-aikatyössä oleville henkilöille, jotka lisäävät sopimusaikaansa.
  • Otetaan käyttöön hälytysmekanismi, joka tarjoaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden raportoida, jos jäsenvaltiot eivät ole täyttäneet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevia sitoumuksiaan. Tällainen hälytysmekanismi olisi: (i) kehitettävä yhteisymmärryksessä EU-tason eri toimialojen työmarkkinaosapuolten kanssa, (ii) edellytettävä, että EU:n tason alojen väliset työmarkkinaosapuolet voivat erikseen tai yhdessä toimittaa hälytysraportin omasta puolestaan ​​tai kansallisen työmarkkinaosapuolen puolesta, (iv) määrittelee rakenne varoitusraportin laatimiselle tilanteista, joissa työmarkkinaosapuolia ei ole saatu riittävästi mukaan kansallisella tasolla selkeästi määriteltyjen sosiaalipoliittisten rakenteiden yhteydessä, (v) esitellä toimet, joita komissio toteuttaa. voidaan odottaa ryhtyvän jatkotoimiin, (vi) määritellä, minkä tyyppistä kertomusta komissio laatii toteutetuista toimista ja saavutetuista muutoksista, (vi) mahdollistaa säännölliset tapaamiset EU:n eri toimialojen työmarkkinaosapuolten välillä. keskustella edistymisestä.
  • Otetaan käyttöön vaatimus sosiaalisen vuoropuhelun vaikutusten arvioinnista – välttämättömänä välineenä, jolla varmistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kunnioittaminen ja edistäminen. EU:n lainsäätäjiä olisi vaadittava ilmoittamaan, kuinka heidän ehdotuksensa on edistänyt sosiaalista vuoropuhelua – alasta riippumatta (samanlainen kuin pk-yritystestissä). Sääntelyn valvontalautakunnan olisi varmistettava sen soveltaminen ja raportoitava siitä osana vaikutustenarviointeja ja selvitettävä, kuinka aloitteella varmistetaan työmarkkinaosapuolten osallistuminen ja että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistetään aktiivisesti ja kunnioitetaan ammattiliittojen etuoikeuksia. Olemassa olevien asetusten ja direktiivien jälkiarviointi olisi myös suoritettava, jotta voidaan tunnistaa ja korjata kaikki rajoitukset tai käytännöt, jotka heikentävät työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja kaikilla tasoilla.
  • EAY korostaa tätä Eurooppalainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vaatii komission täyden ja suoran sisäisen tuen, sekä poliittisesti, taloudellisesti että hallinnollisesti sekä alojen välisen että alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun kannalta. Komission vaatimus työmarkkinaosapuolten tekemien sopimusten lisäämisestä edellyttää selkeää poliittista sitoutumista, riittäviä resursseja ja komissiolta tukea alakohtaiseen ja alojen väliseen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.
  • Tekoälyn tehokkaan sääntelyn varmistaminen työpaikalla sisällyttämällä "ihminen hallitsee" -periaate EU:n lainsäädäntöön. Tämä sisältää muun muassa työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien täyden kunnioittamisen sekä ammattiliittojen ja työehtosopimusneuvottelujen täyden osallistumisen tekoälyjärjestelmän elinkaaren jokaiseen vaiheeseen (suunnittelu, toteutus, uudelleenarviointi jne.). vahvistaa ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien tiedottamista, kuulemista ja osallistumista näiden sovellusten täytäntöönpanoon työpaikalla.
  • Sitoutuminen saavuttamaan nolla kuolemantapausta työpaikalla ja työn takia. EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön ja muiden eurooppalaisten aloitteiden parantaminen ja laajentaminen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Psykososiaalisten riskien ja verkossa tapahtuvan häirinnän ja häpeän ehkäisy työpaikalla eurooppalaisella direktiivillä. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää mukauttaa työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaa eurooppalaista lainsäädäntökehystä työntekijöiden suojelemiseksi ilmastonmuutokseen liittyviltä uusilta riskeiltä sekä vastaavia sopeutumis- ja lieventämisstrategioita. Esittelyssä EU-lainsäädäntö, joka asettaa lämpötilarajat työlle, ulkona ja sisällä.
  • Kehitetään aloitteita varmistaa työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien täysi täytäntöönpano sekä työ- ja sosiaalilainsäädännön tarkastuspalvelujen ja valitusmekanismien vahvistaminen.
  • Otetaan käyttöön EU:n yleinen alihankintaa koskeva lainsäädäntökehys alihankintaketjun pituuden rajoittamiseksi ja yhteisvastuun varmistamiseksi, mikä antaa työntekijöille mahdollisuuden vaatia oikeuksiaan, hakea hyvitystä ja pitää yritystä vastuullisena. Keinotekoisten rajat ylittävien järjestelyjen, kuten väärinkäytösten alihankinta- ja postilaatikkoyhtiöiden torjuminen.
  • Työvoiman liikkuvuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanon parantaminen tehokkaamman Euroopan työviranomaisen (ELA) toimesta. Kolmikantahengessä ELA:n olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten strategista osallistumista kaikilla tasoilla ja varmistettava, että Euroopan, alakohtaiset ja kansalliset työmarkkinaosapuolet osallistuvat viranomaisen tehtävien ja toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen jäsennellysti, järjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti.
  • Kansallisten tukipalveluiden perustaminen yrityksille ja liikkuville työntekijöille, joilla on kysymyksiä sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä. EU:n talousarviosta olisi myönnettävä pysyvää rahoitusta valtuutetaan ammattiliittojen neuvontarakenteita kansallisella ja alueellisella tasolla tukemaan liikkuvia ja siirtotyöläisiä paikan päällä, jonka avulla ammattiliitot voivat tehokkaasti suorittaa niille EU:n sääntöjen mukaisia ​​tehtäviä ja auttaa työntekijöitä käyttämään ja vaatimaan oikeuksiaan EU:n liikkuvuutta ja työvoiman maahanmuuttoa koskevien sääntöjen mukaisesti.
  • Työtakuuvälineiden osalta eurooppalainen ohjelma, joka tukee paikallisia aloitteita suorien työpaikkojen luomiseksi, tarjoaisi pitkäaikaistyöttömille työllistymismahdollisuuksia valtion ohjelman kautta työnhakijoille, jotka eivät löydä mahdollisuuksia avoimilla työmarkkinoilla. The Työtakuu Sen tulee perustua seuraaviin pääperiaatteisiin: i) tarjota työmahdollisuuksia, jotka vastaavat yksilön osaamista ja urapyrkimyksiä; ii) työttömien vapaaehtoinen työhönotto ilman ehtoja työtarjouksen hylkäämiselle (kuten työttömyysetuuksien saamisen estäminen) ja ilman seurauksia osallistujille, jotka päättävät jättää työn tai ohjelman; iii) laadukkaiden työtarjousten tarjoaminen vakituisilla sopimuksilla ja palkoilla ja oikeuksilla asiaankuuluvien työehtosopimusten ja kansallisten työnormien mukaisesti, sekä mahdollisuudet ammattitaidon parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen; iv) ja alueellinen lähestymistapa: alhaalta ylöspäin suuntautuva strategia, joka perustuu sosiaaliseen vuoropuheluun ja alueen muiden toimijoiden osallistumiseen sen varmistamiseksi, että ohjelma vastaa alueen tyydyttämättömiin tarpeisiin.
  • Vahvan kehittäminen EWC-direktiivi varmistaa tehokkaan oikeussuojan ja eurooppalaisten yritysneuvostojen oikeuksien täytäntöönpanon. Otetaan käyttöön lainsäädäntöaloite ja EU:n puitteet työntekijöille tiedottamisesta, heidän kuulemisestaan ​​ja osallistumisesta, mukaan lukien oikeudellisesti sitovat vähimmäisvaatimukset työntekijöiden osallistumiselle ylikansallisiin rakenneuudistusprosesseihin.
  • Puutteen täysimääräinen ja asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä puuttuminen Työelämän tasapainoa koskeva direktiivi useissa jäsenvaltioissa, minkä komissio on jo korostanut.
  • EAY kehottaa Euroopan komissiota esittämään mahdollisimman pian direktiivin etätyöstä ja irtisanoutumisesta, jotta voidaan varmistaa riittävät työolot etätyötä tekeville ihmisille ja parempi työ- ja perhe-elämän tasapaino kaikille työntekijöille. Sen pitäisi: i) taata olemassa oleva oikeus katkaista; ii) varmistaa etätyöntekijöiden yhtäläinen palkka ja kohtelu; iii) Suojaa yksityisyyttä ja estää invasiivista valvontaa; iv) Varmista, että päätös etätyöstä on työntekijän käsissä eikä kyse ole työpaikkojen korvaamisesta; v) Taataan ammattiliittojen osallistuminen etätyön suunnitteluun ja toimittamiseen työehtosopimusneuvotteluilla.
  • Vahvan varmistaminen investoinnit hoitoon ja luoda korkealaatuinen julkinen infrastruktuuri osallistaville ja voittoa tavoittelemattomille hoitopalveluille, jotka ovat kaikkien saatavilla ja jotka tarjoavat korkealaatuisia työpaikkoja julkisissa hoitopalveluissa. Laadukkaat julkiset palvelut ovat perusoikeus, ja niiden on tuettava väestökehitystä, demokraattista ja sosioekonomista kehitystä. Niiden saatavuus, jonka on vastattava sukupuoleen, on tärkein väline torjuttaessa eriarvoisuutta ja hoitovastuiden epätasa-arvoista jakautumista samalla kun tarjotaan mahdollisuuksia ja laadukkaita työpaikkoja kaikille.
  • Varmistetaan a oikeudenmukainen, oikeuksiin perustuva lähestymistapa maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiin. Maahanmuuton on oltava oikeudenmukaista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa, ja kaikkia työntekijöitä kansallisuudesta riippumatta tulee kohdella tasa-arvoisesti ja heidän oikeuksiaan tulee kunnioittaa. Työvoiman muuttoliikettä EU:n ulkopuolelta (kolmannet maat) voitaisiin parantaa, mikä tarjoaisi enemmän mahdollisuuksia säännöllisille ja kunnollisille työvoiman muuttoreiteille eri taitotasojen ja alojen välillä. Säännöllisten muuttoreittien varmistaminen on ainoa tapa suojella siirtotyöläisiä ja estää heitä hyväksikäytöltä ja hyväksikäytöltä, mukaan lukien EU:n jäsenvaltioiden väliset valelähetysjärjestelyt.