Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

ETUSIVU / II luku Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Periaate 5

Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Euroopan työmarkkinat heikkenivät valtavasti vuoden 2020 alkupuoliskolla. Tämän aloitti Covid-19-pandemia ja tartunnan estämiseksi toteutetut toimenpiteet. Työntekijät, joilla on epävakaa, matalapalkkainen ja / tai osa-aikatyö (mukaan lukien asiakirjoittomat ja pimeät työntekijät), kärsivät ensimmäisinä pandemian sosiaalisista seurauksista.

Epätyypillisen ja epävarman työn dramaattinen kasvu viime vuosikymmeninä on suoraan seurausta liiketoimintamallista, joka siirtää riskit työnantajalta työntekijälle. Siirtymät toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin ovat rajalliset, koska verotus ja lainsäädäntö luovat kielteisen taloudellisen ennakkoluulon tavanomaisiin työsuhteisiin nähden. Itse asiassa indikaattorit eivät osoita työnlaadun lähentymistä tai parantumista EU: n tasolla. On aika esitellä a joukko indikaattoreita, jotka mittaavat työpaikkojen laatua sosiaalisen tulostaulun alaosana. Työn laatua mitattaessa kojelauta voisi tarkistaa seuraavat tekijät: kohtuulliset palkat; työturvallisuus tavanomaisen työllisyyden ja sosiaalisen suojelun kautta; elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ihmisarvoiset työolot turvallisilla ja terveellisillä työpaikoilla kohtuullinen työaika ja hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino; ja ammattiliittojen edustaminen ja neuvotteluoikeudet (katso myös P4). Covid-19-kriisin yhteydessä olisi aina vältettävä kompromissi yhtäältä taloudellisen toiminnan lisäämisen ja toisaalta laadukkaiden työpaikkojen luomisen välillä.

Työlavan työntekijät ovat toimittaneet ruokaa ja tavaroita karanteenissa olevien tai viruksen tartuttamien henkilöiden koteihin. Maailmanlaajuinen pandemia on osoittanut, että epätyypillisillä työntekijöillä on oltava sama oikeudellinen suoja kuin tavallisilla laillisilla työsuhteilla olevilla työntekijöillä, ja heillä on oltava pääsy ennaltaehkäisevään työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen suojeluun ja kaikkiin muihin työntekijöiden oikeuksiin. Kunnioittaen täysin kansallisia työmarkkinamalleja ja kansallisten työmarkkinaosapuolten autonomiaa ja heidän oikeuttaan tehdä työehtosopimuksia, tämä toteutetaan aloitteilla, joiden tavoitteena on perustetaan ja varmistetaan kattavat oikeudet kaikille työntekijöille, mukaan lukien asiakirjoittomat, pimeät, epätyypilliset ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotta epävarmoilla työntekijöillä olisi enemmän valtaa neuvotella heidän tarpeitaan vastaavista työoloista.

Lainsäädäntökehystä olisi parannettava ja varmistettava Läpinäkyvät ja ennakoitavat työolodirektiivi (TPWCD). Tällaisen yhteisen toiminnan pitäisi vähentää kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarvittavaa aikaa kansallisten työmarkkinaosapuolten ammattikohtaisten sopimusten avulla.

Askel kohti työmarkkinoiden pirstaloitumisen vähentäminen tulee sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan EU: n suosituksen täytäntöönpanosta ja seurannasta (katso myös P13). Sosiaalinen tulostaulu seuraa erityisesti työtilanteeseen perustuvaa syrjintää (syrjintä tunnistetaan tällä hetkellä iän, sukupuolen ja koulutustason perusteella).

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Otetaan käyttöön koulutuksen saatavuutta koskevassa aloitteessa kaikkien työntekijöiden oikeus oikeudenmukaiseen ja yhtäläiseen pääsyyn koulutukseen heidän työstään, maahanmuuttotilastaan ​​ja pätevyydestään riippumatta (kuten periaatteessa 1).
  2. Seurata sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan suosituksen täytäntöönpanoa ja päättää neljän vuoden kuluttua direktiivin tehokkuudesta.
  3. Varmista läpinäkyvien ja ennakoitavien työolojen (TPWCD) tehokas täytäntöönpano.
  4. Tuleva EU: n asetus epätyypillisistä työntekijöistä ja alustayritysten työntekijöistä.
  5. Tuleva integraatiota ja osallisuutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma
  6. Varmistetaan työnantajien seuraamuksia koskevan direktiivin tehokas täytäntöönpano

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. EU: n laatutyöohjelma: seurataan työmarkkinoiden segmentoitumisen vaikutuksia ja mitataan edistymistä kohti turvallista ja mukautuvaa työllisyyttä, aktivointitoimenpiteitä ja poistetaan ammatilliseen asemaan perustuvia aukkoja.
  2. Kansallisen ja EU: n säännöstön arviointi uusien työmuotojen valossa ja valmistautuminen työn tulevaisuuteen: työtakuu, suoja kohtuuttomalta irtisanomiselta, oikeus kokopäiväiseen työhön, työntekijöiden itsemääräämisoikeus työaikaan.

Palkat

Palkat

ETUSIVU / II luku / Palkat

Periaate 6

Palkat

Palkkoja ja työehtosopimusneuvotteluja koskevat tiedot osoittavat, että palkkakehitys on edelleen vaimeaa eikä lähentymistä tapahdu ylöspäin. Tämä johtuu pääasiassa:

  • Epäonnistuminen työehtosopimusneuvottelujen kunnioittamisen varmistamisessa ja ammattiliittojen rikkomiskäytäntöjen kasvu ovat johtaneet vähentynyt työehtosopimusten kattavuus.
  • Lakisääteinen vähimmäispalkka, joka - missä niitä on - ovat useimmissa jäsenvaltioissa asettaneet kunnon kynnyksen alle eivätkä takaa kohtuullista elintasoa työntekijöille ja heidän perheilleen eivätkä säästä työmarkkinaosapuolten osallistumista.
  • Vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) säännöt, jotka aiheuttavat liiallista painetta kansallisille järjestelmille ja troikkaohjelmat, jotka tuhosivat työehtosopimusneuvottelut.
  • Liian monta työntekijää ei kuulu työehtosopimusten vaan vain henkilökohtaisten sopimusten piiriin

Palkkatasoissa ja työehtosopimusneuvotteluissa on edelleen suuria eroja jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä. Tämä synnyttää sosiaalisen polkumyynnin tilanteen, jolla on pääasiassa kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoiden alimpaan segmenttiin. Lisäksi sopimattomalla ja epäoikeudenmukaisella palkkojen asettamisella, joka liittyy työehtosopimusneuvottelujen noudattamatta jättämiseen, on myös a negatiiviset vaikutukset palkoihin korottavat palkkatasoa, mikä johtaa sisäisen kysynnän laskuun EU: n talouskasvun tärkeimpänä veturina - erityisesti talouskriisin tilanteessa, jonka COVID 19 -pandemia aiheuttaa tällä hetkellä..

Siksi on välttämätöntä varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia työehtosopimusneuvotteluihin ja oikeudenmukaiseen palkkaan kunnioitetaan täysimääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Sisämarkkinoilla on tarpeen luoda tasavertaiset toimintaedellytykset ja palkkojen lähentyminen ylöspäin. Riittävää vähimmäispalkkaa koskevalla eurooppalaisella direktiivillä on tässä keskeinen rooli. Tällä direktiivillä on varmistettava, että lakisääteinen vähimmäispalkka ei voi laskea kunnollisuuden kynnysarvon alle ja että se on riittävä ja että se määritetään työmarkkinaosapuolten täysimääräisellä osallistumisella. Lisäksi sen on lisättävä ammattiliittojen kykyä neuvotella oikeudenmukaisista palkoista ja työoloista ja torjua ammattiliittojen rikkomiskäytäntöjä, ja sen on turvattava hyvin toimivat työehtosopimus- ja työsuhdejärjestelmät.

Palkkojen lähentyminen Euroopassa lisäisi palkkakuilua maiden välillä ja niiden sisällä (etenkin idän ja lännen välillä) ja parantaa palkan osuutta taloudessa, vähentää eriarvoisuutta ja lisätä sisäistä kysyntää ja tuottavuutta. Tämä voidaan saavuttaa:

  • Adekvaattista vähimmäispalkkaa koskevaa eurooppalaista direktiiviä on muutettava, jotta voidaan varmistaa, että ammattiliittojen oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin kunnioitetaan, ammattiliittojen rikkomiskäytäntöjen lopettaminen ja lakisääteisten vähimmäispalkkojen nousu;
  • Sen varmistaminen vain työnantajille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti ja panevat täytäntöön asiaankuuluvat työehtosopimukset, voidaan tehdä julkisia sopimuksia, avustuksia, varoja, YMP: n maksuja, SURE, elvytyssuunnitelma jne.
  • Toimet ja toimenpiteet, jotka edistävät työehtosopimusneuvottelujen oikeuksia ja valmiuksia, myös taloudellisen ja sosiaalisen hallinnon välineiden puitteissa, kuten eurooppalainen ohjausjakso, työllisyyden suuntaviivat, EPSR ja sosiaalinen tulostaulu.

EU: n direktiivi sukupuolten välinen palkkaero ja sitovat palkkojen avoimuutta koskevat toimenpiteet, mukaan lukien samanarvoisen työn samapalkkaisuuden periaatteen selventäminen, jotta työntekijät ja ammattiyhdistykset voivat saada tietoa palkkatason määrittämisperusteista ja neuvotella samanarvoisesta työstä, tarvitaan myös miesten ja naisten tasavertaisen palkan takaamiseksi.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Puitedirektiivi sen varmistamiseksi, että lakisääteisiä vähimmäispalkkoja ei aseteta kohtuullisuusrajan alle ja että ne määritellään työmarkkinaosapuolten kanssa
  2. EU: n direktiivi sukupuolten välisen palkkaeron poistamiseksi ja sitovat palkkojen avoimuutta koskevat mukaan lukien samanarvoisen työn samapalkkaisuuden periaatteen selventäminen, jotta työntekijät ja ammattiyhdistykset voivat saada tietoa palkkatason määrittämisperusteista ja neuvotella samanarvoisesta työstä.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. 1. Kansalliset toimintasuunnitelmat, jotka jäsenvaltiot ovat laatineet yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi osana työehtosopimusneuvotteluja ja oikeudenmukaisia ​​vähimmäispalkkoja koskevaa puitedirektiiviä.
  2. EU-ohjausjakson prosessissa: palkkatoimia koskeva ohjelma.

Tiedot työehdoista ja suojelusta irtisanomisen yhteydessä

Tiedot työehdoista ja suojelusta irtisanomisen yhteydessä

ETUSIVU / II luku / Tietoa työehdoista ja suojelusta irtisanomisen yhteydessä

Periaate 7

Tiedot työehdoista ja suojelusta irtisanomisen yhteydessä

Eurooppalainen ohjausjakso on edistänyt uudistuksia, jotka lieventävät tai heikentävät työntekijöiden suojelua, sekä yksilöllisiä irtisanomisia koskevia lakeja kansallisella tasolla (esimerkiksi erorahojen ylärajan asettaminen epäoikeudenmukaisen irtisanomisen yhteydessä tai työntekijän palauttaminen työhön poistamisen yhteydessä) laiton irtisanominen jne.). Näiden uudistusten ja työehtosopimusneuvottelujen rajoittamisen välillä on positiivinen korrelaatio.

TPWCD-ehdotuksen vaikutusten arviointi antaa todisteita kaikista tämän periaatteen suurimmista haasteista.

Kuten yllä mainittiin, Covid-19-pandemia on osoittanut vielä enemmän, että uudet työmuodot on laillisesti katettava, jotta työntekijöillä on tarvitsemansa suoja ja että alustan työntekijät tunnustetaan työntekijöiksi. Jotkut toimenpiteet ovat jo osa tätä toimintasuunnitelmaa, kuten ilmoitettu vähimmäispalkkaa ja työehtosopimusneuvotteluja, sosiaalisen suojelun saatavuutta, sukupuolten palkkaerojen vähentämistä tai Suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta. Lisäksi Euroopan komissio on ilmoittanut tulevasta asetuksesta epätyypillisistä työntekijöistä ja alustayhtiöiden työntekijöistä.

Teknologiset, vihreät ja demografiset muutokset muuttavat EU: n tuotantorakennetta, mutta työntekijöitä suojellaan harvoin haitallisilta vaikutuksilta, joita näillä muutoksilla voi olla heidän henkilökohtaiseen asemaansa. Suurin osa jäsenvaltioista ei kirjaa edistymistä. tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä oikeudenmukaisemman siirtymän varmistamiseksi teknologian tai vihreään siirtymään osallistuvien työntekijöiden kollektiivisten ja yksilöllisten oikeuksien vahvistamiseksi. Näitä voivat olla:

  • oikeus työssä olevien työntekijöiden ammatilliseen koulutukseen tai taitojen vahvistamiseen;
  • oikeus saada ALMP-paketti ammattimaisten siirtymien aikana;
  • an työnantajan velvoite neuvotella siirtymäsuunnitelmista muutoksen ennakoimiseksi ja määritellä strategiat, joilla turvataan työllisyystaso ja rajoitetaan ulkoisvaikutuksia ja toimitusketjuun kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia.
  • ammattiyhdistysten oikeus saada tietoa ja tulla kuulluiksi päätöksissä, jotka koskevat yli viittä ihmistä, yhdessä tai useammassa maassa, sekä velvollisuus aloittaa neuvottelut edustavien ammattiliittojen kanssa, jos päätökset liittyvät teknologian tai ympäristön muutoksiin, jotka vaikuttaa yli 5 henkilön työasentoon.
  • Pk-yritysten siirtymäsuunnitelmat paikallisella tasolla, jotka kattavat alueen tai yritysryhmän.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Varmistetaan läpinäkyvien ja ennakoitavien työolojen direktiivin varhainen ja tehokas täytäntöönpano (mukaan lukien tuki EAY: n jäsenille)
  2. Vahvistetaan työntekijöiden kollektiivisia ja yksilöllisiä oikeuksia, jotka osallistuvat teknologiseen tai vihreään siirtymään.
  3. ILO: n työsuhteen päättämistä koskevan yleissopimuksen ratifiointi, 1982 (nro 158) + TSK: n artiklojen hyväksyminen sopimattomalta irtisanomiselta suojaamiseksi ja kaikkien jäsenvaltioiden kirjallisista tiedoista
  4. Päätös N: o 573/2014 / EU julkisten työvoimapalvelujen tiiviimmästä yhteistyöstä, jota muutetaan virallisesti neuvoston päätöksellä vuoden 2021 alussa.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Arvioidaan kansallista ja EU: n säännöstöä uusien työn muotojen valossa ja valmistaudutaan työn tulevaisuuteen periaatteen 5 mukaisesti.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

ETUSIVU / II luku Sosiaalinen vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

Periaate 8

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on edellytys ihmisarvoiselle työlle ja oikeudenmukaisille palkoille, ja se on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeinen periaate. Pilarin toimintasuunnitelman toteuttamisen yhteydessä EAY korostaa, että tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää työmarkkinaosapuolilta riittäviä resursseja ja asiantuntemusta neuvotteluihin ja sopimusten täytäntöönpanoon. Valmiuksien kehittämistuki on avainasemassa, ja ennennäkemättömästä COVID-19-kriisistä toipuminen vaatii vahvoja työmarkkinaosapuolijärjestöjä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun etuoikeudet on säilytettävä teollisuuden molemmin puolin, mikä tarkoittaa, että komission on asetettava etusijalle työmarkkinaosapuolten kuulemiset julkisten kuulemisten sijasta ja taattava, että ammattiliitot otetaan mukaan työvoiman edustajiksi. Samoin kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua ei pidä sekoittaa sosiaaliseen vuoropuheluun, kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua on edistettävä, mutta ei tavalla, joka heikentää ammattiliittoja tai kahdenvälistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on keskeinen rooli sosiaalisten oikeuksien vahvistamisessa ja kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä. Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla on oma roolinsa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisessa ja toteuttamisessa niiden autonomian ja etuoikeuksien mukaisesti. Lisäksi on olennaista, että toimintasuunnitelma tukee eurooppalaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja sen tuloksia. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet voivat myötävaikuttaa vähimmäisoikeuksien vahvistamiseen ja yhtenäismarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen EU-tason kantojen, yhteisen analyysin ja haluttaessa allekirjoittamalla itsenäisiä sopimuksia, joiden tarkoituksena on myös luoda innovatiivisia EU-välineitä ja lainsäädäntöä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rooli politiikan ja lainsäädännön kehittämisen alkuvaiheessa, välivaiheessa ja täytäntöönpanovaiheessa on kehitettävä ennakoitavaksi ja taatuksi prosessiksi, ja tarvitsemme takuun ammattiliiton etuoikeuksista työntekijöitä edustavana työmarkkinaosapuolena.

EAY: n EU-lukukauden ammattiliittojen osallistumisindeksi osoittaa, että toimet, joilla pyritään luomaan työmarkkinaosapuolten oikeus osallistua EU-ohjausjaksoon, eivät tuota tuloksia. Se koskee erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson kansallista ulottuvuutta. Eurooppalainen sääntö (mahdollisesti uudella direktiivillä tai asetukseen 1466/1997 tehtävillä muutoksilla) voisi asettaa kansallisille hallituksille velvollisuuden kuulla työmarkkinaosapuolia lukukauden virstanpylväässä sekä asettaa joitakin laatukriteerejä, kuten asianmukainen ajoitus, sopiva vuoropuhelun taso, merkityksellinen tiedonsaanti ja työmarkkinaosapuolten aineellisten ja aineettomien valmiuksien varmistaminen.

Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoprosesseihin on vaarassa johtuen yritysten liikkuvuudesta sisämarkkinoilla. Todisteet osoittavat, että yritysten päätökset tehdään usein työntekijöiden osallistumisen välttämiseksi. Esimerkiksi puutteet kansallisissa laeissa, joilla EU: n direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja erityisesti uudelleenlaadittu EWC-direktiivi, estävät oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi. Kansallisessa lainsäädännössä säädetyt seuraamukset ovat harvoin oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia. Tiedottamis- ja kuulemisoikeudet eivät salli työntekijöiden osallistumista ja suojelua. EU: n lainsäädännön pitäisi laukaista ylöspäin suuntautuva lähentyminen Euroopassa.

Periaatteen 8 mukaan olisi perusteltava työntekijöiden oikeus (riippumatta työsopimuksen luonteesta) neuvotella kollektiivisesti. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin on perusoikeus, jonka EU tunnustaa sellaiseksi. Yhteiskunnallisista eduista johtuvat työehtosopimukset tuovat oikeudenmukaisuuden, tasapuolisten toimintaedellytysten ja sosiaalisen kehityksen kannalta sellaiset sopimukset, jotka kattavat epätyypilliset työntekijät ja alustayritysten työntekijät (mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat), olisi katsottava jäävän kokonaan SEUT 101 artiklan ja kansallisten kilpailusääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle. EU: n kilpailulainsäädäntöä ja kansallisia kilpailusääntöjä on tulkittava perusoikeuksien valossa ja tunnustettava kaikkien työntekijöiden, epätyypillisten työntekijöiden ja foorumin työntekijöiden (myös itsenäisten ammatinharjoittajien) oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Vahvistettu kehys työmarkkinaosapuolten osallistumiselle EU: n ohjausjaksoon / elvytyssuunnitelmiin, mahdollisesti lainsäädäntöaloitteen kautta.
  2. EWC-direktiivin tarkistaminen sen varmistamiseksi, että työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi ennen asiaankuuluvien päätösten tekemistä kunnioitetaan täysimääräisesti
  3. Lainsäädäntöaloite tiedottamisesta, kuulemisesta ja osallistumisesta, mukaan lukien oikeudellisesti sitovat vähimmäisvaatimukset työntekijöiden johtokunnan tason edustukselle
  4. ILO: n työntekijöiden edustajien yleissopimuksen ratifiointi vuonna 1971 (nro 135
  5. Eurooppalainen direktiivi huolellisuudesta, joka keskittyy ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, edistämiseen ja täytäntöönpanoon sekä vastuulliseen liiketoimintaan.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Investoi sosiaaliseen vuoropuheluun, jotta voidaan parantaa sektorien välistä ja alakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Euroopan tasolla, jotta voidaan kehittää työmarkkinaosapuolten valmiuksia neuvotella ja olla yhteydessä jäseniinsä myös digitaalisessa ympäristössä.
  2. Toimittaa selkeät, avoimet ja taatut säännöt, työmarkkinaosapuolten täysimääräisellä osallistumisella, joihin voidaan luottaa toimissa, joita komissio aikoo tehdä työmarkkinaosapuolten sopimusten esittämiseksi sitovassa muodossa
  3. Kunnioita ammattiliittojen etuoikeuksia työntekijöitä edustavana työmarkkinaosapuolena
  4. Tuetaan työmarkkinaosapuolia itsenäisten puitesopimusten täytäntöönpanossa sopimuksiin liittyvällä erityisrahoituksella
  5. Tarjoa erityistä taloudellista tukea työmarkkinaosapuolille COVID-19-kriisin ratkaisemiseksi, jotta he voivat täyden roolinsa elpymisessä.
  6. Vahvistetaan työntekijöiden oikeutta neuvotella kollektiivisesti lopettamalla ammattiliittojen rikkomiskäytännöt ja tekemällä julkisia hankintoja, jotka tekevät sopimuksia vain työehtosopimuksia soveltaville yrityksille.
  7. Lisätään monivuotisen rahoituskehyksen resursseja työntekijöiden edustuselinten koulutukseen. Lisätään resursseja aloitteille, joilla tuetaan eurooppalaisten yritysneuvostojen ja muiden kansainvälisten elinten perustamista ja asianmukaista toimintaa työntekijöille tiedottamiseksi ja heidän kuulemisekseen.

Työ-ja yksityiselämän tasapaino

Työ-ja yksityiselämän tasapaino

ETUSIVU / II luku / Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Periaate 9

Työ-ja yksityiselämän tasapaino

Osana laajempaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työ- ja yksityiselämän tasapaino on yksi vuosisadan haasteista. Vaikka naisten asema työmarkkinoilla heikkenee, populistiset voimat sulkevat silmänsä vaikeuksiin, joita naisilla on työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Innovatiiviset ratkaisut työsuhteessa ja ilman sitä voivat tukea kotitalouksia ja lisätä yhtäläisiä mahdollisuuksia perheen työskentelevien jäsenten keskuudessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta on erityisen tehokasta näiden sukupuoleen perustuvien haittojen tunnistamisessa.

On tärkeää seurata työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiivin täytäntöönpano, antaa neuvoja työmarkkinaosapuolille ja kannustaa toimialakohtaisiin sopimuksiin, jotka lyhentävät direktiivin täytäntöönpanoon kuluvaa aikaa. "ETUC-työkalupakki työ- ja yksityiselämän tasapainodirektiivin täytäntöönpanosta ja saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä”- ohjeet ETUC: n tytäryhtiöille - voivat olla hyödyllisiä tässä vaiheessa.

Covid19 - pandemian kokemuksen pitäisi kannustaa EU: ta investoinnit julkiseen hoitoon ja sosiaalipalveluihin, jotta naiset voisivat osallistua aktiivisemmin työmarkkinoille. Lisäksi työmarkkinaosapuolten olisi valvottava, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään joustavista työjärjestelyistä, ja heille olisi annettava valtuudet neuvotella, jotta voidaan varmistaa, että ne toteutetaan ilman haitallisia seurauksia naisten uralle tai palkkatasolle.

EU-lukukausi voisi tutkia EU: n käytäntöjä, joilla rahoitetaan työ- ja yksityiselämän tasapainon instrumentteja (esim. Julkiset keinot ja työehtosopimusneuvottelut) lähentymisen aikaansaamiseksi. Tämä periaate liittyy työlainsäädäntöön, kuten työajan itsemääräämisoikeuteen, lastenhoitotakeisiin ja oikeudenmukaisiin siirtymiin toistaiseksi voimassa oleviin ja kokopäiväisiin työsopimuksiin.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Seuraa työ- ja yksityiselämän tasapainodirektiivin varhaista täytäntöönpanoa, mukaan lukien keskittyminen lomapalkkoihin.
  2. EAY: n yleiseurooppalaisen kehyksen kehittäminen työehtosopimusten vaikutusten seuraamiseksi työ- ja yksityiselämän tasapainolle kaikilla tasoilla.
  3. Arvioi äitiysdirektiivin riittävyys ja tehokkuus.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. EU: n käytäntöjen vaihto työ- ja yksityiselämän tasapainottamisvälineiden rahoittamiseksi (julkiset keinot ja työehtosopimusneuvottelut)
  2. EU-ohjausjakson tulisi seurata: i) naisten osallistumista työmarkkinoille ja erittely kokoaikaista / osa-aikatyötä varten; (ii) naiset ja miehet, jotka eivät ole töissä hoitovastuun takia.
  3. Kehittää ja seurata yhteyksiä julkisten koulutusinvestointien, aktivointipolitiikkojen ja -palvelujen sekä naisten työllisyyden välillä; käytä sukupuolten tasa-arvoindeksiä.
  4. Tuetaan ja kannustetaan työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan / tekemään sopimuksia WLB-direktiivin täytäntöönpanosta. Kehitetään työkaluja ja koulutusta työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä toimenpiteitä koskevaan työehtosopimukseen.

Terve, turvallinen ja hyvin mukautettu työympäristö ja tietosuoja

Terve, turvallinen ja hyvin mukautettu työympäristö ja tietosuoja

ETUSIVU / II luku / Terve, turvallinen ja hyvin mukautettu työympäristö ja tietosuoja

Periaate 10

Terve, turvallinen ja hyvin mukautettu työympäristö ja tietosuoja

COVID-19 on suurin terveys-, taloudellinen ja sosiaalinen haaste Euroopan unionin historiassa. -. - ulottuvuus Työturvallisuus (TTT) on tärkeä osa viruksen leviämisen rajoittamista ja taloudellisen toiminnan ylläpitämistä koskevaa eurooppalaista strategiaa. COVID-19: n leviämisen torjumiseksi on toteutettu lukuisia kansallisia toimenpiteitä, myös työpaikoille ja työmatkoihin liittyviä toimenpiteitä.

COVID-19-taudinpurkauksen jälkeen monien alojen työntekijät (joista suurin osa on naispuolisia työntekijöitä) ovat edelleen olleet fyysisesti läsnä työpaikalla, etulinjassa taistelussa virusta vastaan, kuten terveydenhuollossa, siivousteollisuudessa ja vähittäiskaupassa. Toisen tartunta-aallon aikana hallitukset ovat jättäneet lukkotoimenpiteet syrjään ja perustaneet hallitun työn uudelleenkäytön ja pääsyn työpaikalle. EU: n irtautumisstrategian menestys riippuu suurelta osin tehokkaiden työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkojen laatimisesta.

Työturvallisuustoimenpiteet tarjoavat lainsäädännön tai työehtosopimusten avulla käytännön tukea työpaikalle palaamiseen. Ammattiyhdistysten osallistuminen tällaisten toimenpiteiden kehittämiseen on avainasemassa. Työnantajien asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet auttavat saavuttamaan turvallisen ja terveellisen paluun työpaikalle eristämistoimenpiteiden maltillisuuden ja erityisesti fyysisten etäisyystoimien ja henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuuden jälkeen. Ne myötävaikuttavat myös COVID-19-tartunnan hävittämiseen.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Nopeasti hyväksytty Euroopan komission päätös sisällyttää Covid-19 biologisten tekijöiden luetteloon työntekijöiden suojelemisesta biologisille tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä riskeiltä annetun direktiivin 2000/54 / EY liitteessä III.
  2. Covid-19: n tunnustaminen ammattitauteiksi kaikilla aloilla ja kaikille työntekijöille heidän asemastaan ​​riippumatta.
  3. Seurataan ja vahvistetaan direktiivien 2017/2398, 2019/130 ja 2019/983 täytäntöönpanoa ja nykyisen EU: n säännöstön täytäntöönpanoa.
  4. Kehitämme ja jatkamme vaatimuksia työhön liittyvästä syövästä, mukaan lukien riskinarviointien kehittäminen ja "asbestidirektiivin" tarkistaminen.
  5. Jatketaan psykososiaalisia riskejä ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia koskevien EU-direktiivien noudattamista.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Kehitetään ja jatketaan strategiaa kuolemattomien tapaturmien nollatoleranssiksi ja työtapaturmien ehkäisemiseksi. ”Nolla kuolemaan johtavien onnettomuuksien visio” EU: n tulevassa työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa.
  2. Työntekijöiden edustajien roolin kartoittaminen ja ammattiliittojen oikeuksien tehokkuuden arviointi EU: n työ- ja terveysalan lainsäädännön tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi työpaikalla
  3. Kehitetään yhtenäinen / yhtenäinen standardimenetelmä ja yhteinen tietojärjestelmä EU: ssa: työtapaturmien ilmoittaminen, tiedot työtapaturmien ja ammattitautien vakuutusjärjestelmistä ja hyvien käytäntöjen jakaminen.