Periaate 1

Varmistetaan, että laadukas ja osallistava koulutus, elinikäinen oppiminen ovat oikeus ja tasa-arvo kaikille oppijoille ja työntekijöille  on ratkaisevan tärkeää. 52 miljoonaa aikuista Euroopassa on matalan pätevyyden omaavia, ja useissa maissa kolmanneksella työntekijöillä on erittäin heikko lukutaito ja laskutaito. Aikuisten täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus on siis sosiaalista vastuuta, ja työttömät ja työntekijät tarvitsevat tehokasta tukea työmarkkinoilla  oikeudenmukaisemmille teknologisille ja vihreille siirtymille.

EU: n työmarkkinaosapuolten ja a Yhteinen lausuma tarjota todiste siitä, että työntekijöiden koulutuksen saatavuus vaihtelee suuresti sisämarkkinoilla työntekijöiden sopimussuhteen, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja koulutusoikeudet vaihtelevat yritysten, teollisuuden ja palvelujen, julkisten ja yksityisten yritysten erikokoisuudesta riippuen, ja maantieteelliset alueet Euroopassa.  Tämän periaatteen hyväksymisessä olisi myös tarkasteltava työtilanteeseen perustuvan syrjinnän poistamista ja otettava huomioon sen vaikutus epätasa-arvon torjuntaan ja naisten osallistumisen edistämiseen työmarkkinoilla.

On olennaisen tärkeää tukea pylvään ensimmäisen periaatteen toteuttamista kestävät julkiset investoinnit koulutukseen, parantaa eurooppalaisen ohjausjakson prosessin avulla ja selkeitä tavoitteita sosiaalisen tulostaulun sisällä,  ja yritykset ottavat taloudellisen vastuun työntekijöiden koulutuksesta,  ESR +: n ja EPSR: n täytäntöönpanon välinen yhteys on selvä. Pelkkä taloudellinen sitoutuminen ei kuitenkaan riitä. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021--2027) koskevissa neuvotteluissa on ehdotus, joka johtaisi Euroopan sosiaalirahaston + (ESR +) menojen kaksinkertaiseen leikkaamiseen seurauksena nykyisen 23.1 prosentin koheesiopolitiikan vähimmäisosuuden purkamisesta. jotka jäsenvaltioiden on käytettävä ESR + -hankkeisiin. ESR + -ohjelmaa olisi käytettävä siten, että kaikki työntekijät kaikilla osaamistasoilla voivat hyötyä korkealaatuisesta, osallistavasta työntekijöiden koulutuksesta ja palkkaavasta koulutuslomasta, joka johtaa pätevyyteen.

Jokaisen EU: n jäsenvaltion tulisi taata kaikille ikäisille oppijoille pääsy ja oikeus koulutukseen ja niiden maiden, joissa tällaista oikeutta ei anneta, olisi toteutettava toimia tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa työmarkkinaosapuolten kanssa ensimmäisen periaatteen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden toimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada ammatillisiin ja perustaitoihin sekä avaintaitoihin, mukaan lukien digitaaliset taidot, liittyvää laadukasta ja osallistavaa koulutusta koko työelämän ajan.. Paras käytäntö osoittaa ammattiliittojen lisäarvon suunniteltaessa oikeuteen perustuvaa lähestymistapaa työntekijöiden koulutukseen ja jatkokoulutukseen työllisyystilasta riippumatta ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen.

EU-tason aloite yksilöllisten oppimistilien perustamiseksi työikäisille voi olla yksi välineistä, joilla voidaan taata nämä oikeudet ja tarjota hyvä ratkaisu koulutusoikeuksien siirrettävyyteen. Koska aihe vaikuttaa kuitenkin työoloihin ja työehtosopimusneuvotteluihin monissa jäsenvaltioissa, Euroopan komission ei pitäisi jatkaa ehdotuksen laatimista ottamatta työmarkkinaosapuolia mukaan prosessiin. Kaikissa aloitteissa olisi yhdistettävä henkilökohtainen pääsy koulutukseen kollektiivisiin oikeuksiin sen varmistamiseksi, että henkilökohtaiset koulutustilit kuuluvat työnantajien ja viranomaisten yhteiseen vastuuseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti. EU: n tason aloitteessa olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kunnioittaen samalla täysin kansallisia koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten roolia, ja sen on kunnioitettava täysin alan voimassa olevia työehtosopimuksia ja kansallisia käytäntöjä. Sosiaalinen suojelu voi puuttua rahoituksen myöntämiseen periaatteelle 1, mutta sen tulisi kulkea käsi kädessä suuremman työturvallisuuden kanssa, mukaan lukien parempi suoja (kollektiivista) irtisanomista vastaan. Muussa tapauksessa työnantajia kannustettaisiin valitsemaan irtisanomiset sen sijaan, että investoitaisiin omaan työvoimaansa siirtymävaiheen toteuttamiseksi yhdessä.

Toimet, joilla varmistetaan elin- ja työolojen lähentyminen ylöspäin

1. Seurataan ja mitataan työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutusta, jotta saavutetaan vähimmäismäärä päiviä työntekijää kohden, ja työnantajat investoivat työntekijöiden koulutuksiin.
2. Riittävät EU-varat taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
3. Seurantaindikaattorit: yritysten investoinnit työntekijää kohti verrattuna työntekijöiden käytettävissä olevaan ammatillisen koulutuksen palkkasummiin.
4. Antaa valtion tukea ammattiyhdistyksille työntekijöiden koulutustilaisuuksien tarjoamiseksi yritystasolla
5. Tarjotaan tehokasta tukea matalan ammattitaidon omaaville työntekijöille avaintaitoja, perustaitoja ja ammattitaitoa koskevan koulutuksen saamiseksi.

Periaate 2

Työllisyyserot eivät vähene ja jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja. Työllisyyserojen kokonaisparannuksiin liittyy sukupuolten palkka- ja eläke-erojen lisääntyvä ero. Eurostatin ja kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta osoittaa haitat, joita naisilla on kotitalouden hoidon taakan kantamisen yhteydessä. Vaikka naiset saavuttavat parempia tuloksia koulutuksessa, heidän ammattiuransa ovat vähemmän menestyviä kuin miesten. Naiset hallitsevat tärkeitä talouden aloja, kuten koulutusta, hoitoa, palveluja ja vähittäiskauppaa, mutta heidän työnsä arvostetaan vähemmän kuin miesten tekemä työ samalla sektorilla ja eri aloilla. Populistiset voimat vaarantavat Euroopan yhteiskunnan viime vuosikymmeninä saavuttaman edistyksen. Tämä voi vaarantaa naisten osallistumisen työmarkkinoille (joka on jo melko epätasaista kaikkialla EU: ssa) ja aiheuttaa tullia EU: n mahdolliselle kasvulle.

EU: n tavoitteena on saavuttaa täysi sukupuolten tasa-arvo, täysi tasa-arvo samasta työstä ja samanarvoisesta työstä sekä miesten ja naisten tasa-arvoinen työ- ja perhevelvollisuus.

Tätä taustaa vasten ETUC kannattaa a lainsäädäntöaloite sukupuolten palkkaerojen torjumiseksi, joka ratkaisee nykyisen EU: n säännöstön puutteet. EAY vaatii oikeudellisesti sitovia palkka-avoimuustoimenpiteitä, jotka johtavat lainsäädännön lähentämiseen kaikissa jäsenvaltioissa  puuttua paremmin sukupuolten palkkaeroihin.

EAY vaatii myös merkittävää direktiiviä, jolla taataan kaiken taustan naisten edustaminen sekä johtokunnan että muiden hallitusten hallituksissa sitovalla 40 prosentin kiintiöllä.

On myös suositeltavaa antaa a Opas työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Tällaisen oppaan tulisi kannustaa EU: n direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä toimialakohtaisten sopimusten avulla tavalla, joka lyhentää direktiivin hyväksymisen ja sen myöhemmän soveltamisen välistä aikaa.

Agenda 2030 - ja köyhyyttä, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisarvoista työtä koskevat kestävän kehityksen tavoitteet - eurooppalaisen ohjausjakson tulisi seurata ja tukea investointeja työ- ja yksityiselämän tasapainoon, täyttää sukupuolten välinen ero perhehoidon vuoksi menetettyjen työpäivien määrässä ja keskittyä sukupuolten välisen kuilun vähentämiseen eläketuloissa. Euroalueen suositusten ja maakohtaisten ohjeiden tulisi luoda optimaaliset olosuhteet julkisiin investointeihin kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin lastenhoitopalveluihin.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Kohdista ja korjaa eläketulojen epätasapaino.
2. Kestävän kehityksen tavoitteiden 5 ja 8 luominen uusien vertailuarvojen luomiseksi työ- ja yksityiselämän tasapainolle. Naisten ylennys ylempiin johtotehtäviin yrityksissä.
3. Lukukauden sisällä sukupuolten tasa-arvoindeksin avulla. Yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamisen arviointi sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta
4. Rajoittaa sukupuolierottelua työmarkkinoilla vaihtamalla kokemuksia viestintästrategioista sukupuolistereotypioiden voittamiseksi koulutuksessa.

Periaate 3

Mahdollisuuksien saatavuus riippuu useammin siitä ryhmästä, johon työntekijä kuuluu. Tavoitteena on sisällyttää syrjinnän poistamiseen tähtäävä politiikka (jälkikäteen) sekä ennakoiva politiikka, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet (ennakko). Työsuojelun vähentäminen lisää syrjintää työssä. Toimenpiteet, jotka lieventävät epäoikeudenmukaisia ​​irtisanomisia koskevia seuraamuksia, vähentävät ammattiyhdistysten (tai yritysneuvostojen) valtaa työpaikalla tai levittävät epätyypillisiä työsopimuksia, heikentävät nykyistä syrjinnän vastaista säännöstöä, jossa säädetään tiukoista seuraamusjärjestelmistä.

Työmarkkinoiden syrjäytyminen tai tiettyjen ryhmien heikko suorituskyky vaarantaa taloudellisen ja sosiaalisen vakauden. syrjintä siksi sitä on seurattava ja raportoitava erityisesti LGBTQI *, jonka suojaamiseksi kansallisessa lainsäädännössä on aukkoja. Yhtäläisiä mahdollisuuksia olisi edistettävä käyttämällä taloudellisen suorituskyvyn indikaattoreita. Oikeussuojakeinojen tulisi perustua vahvistetusta oikeudellisesta kehyksestä. Niiden olisi poistettava syrjivät käytännöt työvälineillä. Tällaiset käytännöt voidaan ehkäistä ammattiliittojen valvonnan seurauksena. Ammattiliitot ovat jo tuominneet tällaiset taipumukset pääasiassa työntekijöiden syrjinnän suhteen heidän keikoilleen pääsynsä jälkeen, kun he ovat toteuttaneet minkäänlaisen kollektiivisen toiminnan. Työehtosopimusneuvottelut osoittavat tietä eteenpäin paremman LGBTQI * -suojan saamiseksi työpaikalla.

Syrjimättömyyttä koskeva horisontaalinen direktiivi voi olla tarkoituksenmukaisempi, vaikka neuvostolta ei ole tähän mennessä päästy yksimielisyyteen. Yhtäläiset mahdollisuudet olisi myönnettävä myös turvapaikanhakijoille, jotka eivät tällä hetkellä kuulu syrjinnän vastaisten direktiivien soveltamisalaan. Erityisen tärkeää on aineellisten ja aineettomien resurssien käyttö muukalaisvihan ja rasismin vastaisen julkisen keskustelun vahvistamiseksi.

Työmarkkinaosapuolet voivat yhdessä tai yksipuolisesti kehittää välineitä syrjinnän tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi samalla kun he keskittyvät aktiivisiin toimenpiteisiin epäedullisessa asemassa olevien ryhmien hyväksi. Ne voivat luoda tiiviimpää yhteistyötä kansallisten tasa-arvoelinten kanssa ja hyödyntää Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kehitystä.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

1. Ammattiliittojen työkalupakki syrjinnän tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi; tukea tasa-arvoelimiä ja perustua FRA: n tutkimukseen ja tuloksiin.
2. Innovatiivinen viestintästrategia ja muukalaisvihan vastaiset kampanjat
3. Ammattiliittojen oikeuksien, työlainsäädännön sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden välisten yhteyksien korostaminen alkaen työehtosopimusneuvotteluista.

Periaate 4

Varmistetaan, että laadukas ja osallistava koulutus, elinikäinen oppiminen ovat oikeus ja tasa-arvo kaikille oppijoille ja työntekijöille  on ratkaisevan tärkeää. 52 miljoonaa aikuista Euroopassa on matalan pätevyyden omaavia, ja useissa maissa kolmanneksella työntekijöillä on erittäin heikko lukutaito ja laskutaito. Aikuisten täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus on siis sosiaalista vastuuta, ja työttömät ja työntekijät tarvitsevat tehokasta tukea työmarkkinoilla  oikeudenmukaisemmille teknologisille ja vihreille siirtymille.

EU: n työmarkkinaosapuolten ja a Yhteinen lausuma tarjota todiste siitä, että työntekijöiden koulutuksen saatavuus vaihtelee suuresti sisämarkkinoilla työntekijöiden sopimussuhteen, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja koulutusoikeudet vaihtelevat yritysten, teollisuuden ja palvelujen, julkisten ja yksityisten yritysten erikokoisuudesta riippuen, ja maantieteelliset alueet Euroopassa.  Tämän periaatteen hyväksymisessä olisi myös tarkasteltava työtilanteeseen perustuvan syrjinnän poistamista ja otettava huomioon sen vaikutus epätasa-arvon torjuntaan ja naisten osallistumisen edistämiseen työmarkkinoilla.

On olennaisen tärkeää tukea pylvään ensimmäisen periaatteen toteuttamista kestävät julkiset investoinnit koulutukseen, parantaa eurooppalaisen ohjausjakson prosessin avulla ja selkeitä tavoitteita sosiaalisen tulostaulun sisällä,  ja yritykset ottavat taloudellisen vastuun työntekijöiden koulutuksesta,  ESR +: n ja EPSR: n täytäntöönpanon välinen yhteys on selvä. Pelkkä taloudellinen sitoutuminen ei kuitenkaan riitä. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021--2027) koskevissa neuvotteluissa on ehdotus, joka johtaisi Euroopan sosiaalirahaston + (ESR +) menojen kaksinkertaiseen leikkaamiseen seurauksena nykyisen 23.1 prosentin koheesiopolitiikan vähimmäisosuuden purkamisesta. jotka jäsenvaltioiden on käytettävä ESR + -hankkeisiin. ESR + -ohjelmaa olisi käytettävä siten, että kaikki työntekijät kaikilla osaamistasoilla voivat hyötyä korkealaatuisesta, osallistavasta työntekijöiden koulutuksesta ja palkkaavasta koulutuslomasta, joka johtaa pätevyyteen.

Jokaisen EU: n jäsenvaltion tulisi taata kaikille ikäisille oppijoille pääsy ja oikeus koulutukseen ja niiden maiden, joissa tällaista oikeutta ei anneta, olisi toteutettava toimia tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa työmarkkinaosapuolten kanssa ensimmäisen periaatteen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden toimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada ammatillisiin ja perustaitoihin sekä avaintaitoihin, mukaan lukien digitaaliset taidot, liittyvää laadukasta ja osallistavaa koulutusta koko työelämän ajan.. Paras käytäntö osoittaa ammattiliittojen lisäarvon suunniteltaessa oikeuteen perustuvaa lähestymistapaa työntekijöiden koulutukseen ja jatkokoulutukseen työllisyystilasta riippumatta ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen.

EU-tason aloite yksilöllisten oppimistilien perustamiseksi työikäisille voi olla yksi välineistä, joilla voidaan taata nämä oikeudet ja tarjota hyvä ratkaisu koulutusoikeuksien siirrettävyyteen. Koska aihe vaikuttaa kuitenkin työoloihin ja työehtosopimusneuvotteluihin monissa jäsenvaltioissa, Euroopan komission ei pitäisi jatkaa ehdotuksen laatimista ottamatta työmarkkinaosapuolia mukaan prosessiin. Kaikissa aloitteissa olisi yhdistettävä henkilökohtainen pääsy koulutukseen kollektiivisiin oikeuksiin sen varmistamiseksi, että henkilökohtaiset koulutustilit kuuluvat työnantajien ja viranomaisten yhteiseen vastuuseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti. EU: n tason aloitteessa olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kunnioittaen samalla täysin kansallisia koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten roolia, ja sen on kunnioitettava täysin alan voimassa olevia työehtosopimuksia ja kansallisia käytäntöjä. Sosiaalinen suojelu voi puuttua rahoituksen myöntämiseen periaatteelle 1, mutta sen tulisi kulkea käsi kädessä suuremman työturvallisuuden kanssa, mukaan lukien parempi suoja (kollektiivista) irtisanomista vastaan. Muussa tapauksessa työnantajia kannustettaisiin valitsemaan irtisanomiset sen sijaan, että investoitaisiin omaan työvoimaansa siirtymävaiheen toteuttamiseksi yhdessä.

Toimet, joilla varmistetaan elin- ja työolojen lähentyminen ylöspäin

1. Seurataan ja mitataan työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutusta, jotta saavutetaan vähimmäismäärä päiviä työntekijää kohden, ja työnantajat investoivat työntekijöiden koulutuksiin.
2. Riittävät EU-varat taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
3. Seurantaindikaattorit: yritysten investoinnit työntekijää kohti verrattuna työntekijöiden käytettävissä olevaan ammatillisen koulutuksen palkkasummiin.
4. Antaa valtion tukea ammattiyhdistyksille työntekijöiden koulutustilaisuuksien tarjoamiseksi yritystasolla
5. Tarjotaan tehokasta tukea matalan ammattitaidon omaaville työntekijöille avaintaitoja, perustaitoja ja ammattitaitoa koskevan koulutuksen saamiseksi.