Koulutus ja elinikäinen oppiminen

Koulutus ja elinikäinen oppiminen

ETUSIVU / I luku / Koulutus ja elinikäinen oppiminen

Periaate 1

Koulutus ja elinikäinen oppiminen

Varmistetaan, että laadukas ja osallistava koulutus, elinikäinen oppiminen ovat oikeus ja tasa-arvo kaikille oppijoille ja työntekijöille  on ratkaisevan tärkeää. 52 miljoonaa aikuista Euroopassa on matalan pätevyyden omaavia, ja useissa maissa kolmanneksella työntekijöillä on erittäin heikko lukutaito ja laskutaito. Aikuisten täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus on siis sosiaalista vastuuta, ja työttömät ja työntekijät tarvitsevat tehokasta tukea työmarkkinoilla  oikeudenmukaisemmille teknologisille ja vihreille siirtymille.

EU: n työmarkkinaosapuolten ja a Yhteinen lausuma tarjota todiste siitä, että työntekijöiden koulutuksen saatavuus vaihtelee suuresti sisämarkkinoilla työntekijöiden sopimussuhteen, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja koulutusoikeudet vaihtelevat yritysten, teollisuuden ja palvelujen, julkisten ja yksityisten yritysten erikokoisuudesta riippuen, ja maantieteelliset alueet Euroopassa.  Tämän periaatteen hyväksymisessä olisi myös tarkasteltava työtilanteeseen perustuvan syrjinnän poistamista ja otettava huomioon sen vaikutus epätasa-arvon torjuntaan ja naisten osallistumisen edistämiseen työmarkkinoilla.

On olennaisen tärkeää tukea pylvään ensimmäisen periaatteen toteuttamista kestävät julkiset investoinnit koulutukseen, parantaa eurooppalaisen ohjausjakson prosessin avulla ja selkeitä tavoitteita sosiaalisen tulostaulun sisällä,  ja yritykset ottavat taloudellisen vastuun työntekijöiden koulutuksesta,  ESR +: n ja EPSR: n täytäntöönpanon välinen yhteys on selvä. Pelkkä taloudellinen sitoutuminen ei kuitenkaan riitä. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021--2027) koskevissa neuvotteluissa on ehdotus, joka johtaisi Euroopan sosiaalirahaston + (ESR +) menojen kaksinkertaiseen leikkaamiseen seurauksena nykyisen 23.1 prosentin koheesiopolitiikan vähimmäisosuuden purkamisesta. jotka jäsenvaltioiden on käytettävä ESR + -hankkeisiin. ESR + -ohjelmaa olisi käytettävä siten, että kaikki työntekijät kaikilla osaamistasoilla voivat hyötyä korkealaatuisesta, osallistavasta työntekijöiden koulutuksesta ja palkkaavasta koulutuslomasta, joka johtaa pätevyyteen.

Jokaisen EU: n jäsenvaltion tulisi taata kaikille ikäisille oppijoille pääsy ja oikeus koulutukseen ja niiden maiden, joissa tällaista oikeutta ei anneta, olisi toteutettava toimia tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa työmarkkinaosapuolten kanssa ensimmäisen periaatteen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden toimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada ammatillisiin ja perustaitoihin sekä avaintaitoihin, mukaan lukien digitaaliset taidot, liittyvää laadukasta ja osallistavaa koulutusta koko työelämän ajan.. Paras käytäntö osoittaa ammattiliittojen lisäarvon suunniteltaessa oikeuteen perustuvaa lähestymistapaa työntekijöiden koulutukseen ja jatkokoulutukseen työllisyystilasta riippumatta ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen.

EU-tason aloite yksilöllisten oppimistilien perustamiseksi työikäisille voi olla yksi välineistä, joilla voidaan taata nämä oikeudet ja tarjota hyvä ratkaisu koulutusoikeuksien siirrettävyyteen. Koska aihe vaikuttaa kuitenkin työoloihin ja työehtosopimusneuvotteluihin monissa jäsenvaltioissa, Euroopan komission ei pitäisi jatkaa ehdotuksen laatimista ottamatta työmarkkinaosapuolia mukaan prosessiin. Kaikissa aloitteissa olisi yhdistettävä henkilökohtainen pääsy koulutukseen kollektiivisiin oikeuksiin sen varmistamiseksi, että henkilökohtaiset koulutustilit kuuluvat työnantajien ja viranomaisten yhteiseen vastuuseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti. EU: n tason aloitteessa olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kunnioittaen samalla täysin kansallisia koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten roolia, ja sen on kunnioitettava täysin alan voimassa olevia työehtosopimuksia ja kansallisia käytäntöjä. Sosiaalinen suojelu voi puuttua rahoituksen myöntämiseen periaatteelle 1, mutta sen tulisi kulkea käsi kädessä suuremman työturvallisuuden kanssa, mukaan lukien parempi suoja (kollektiivista) irtisanomista vastaan. Muussa tapauksessa työnantajia kannustettaisiin valitsemaan irtisanomiset sen sijaan, että investoitaisiin omaan työvoimaansa siirtymävaiheen toteuttamiseksi yhdessä.

Toimet, joilla asetetaan oikeuksien vähimmäismäärä

  1. EU-aloite yksilöllisten oppimistilien perustamisesta työikäisille
  2. Suositus oikeuden saamiseksi koulutukseen, joka johtaa pätevyyteen sekä taitojen ja pätevyyksien validointiin / tunnustamiseen.
  3. Laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanon seuranta
  4. Harjoittelutoimenpiteet työnantajien velvoittamiseksi allekirjoittamaan harjoittelusopimus harjoittelun alkaessa.
  5. Edistetään työehtosopimusneuvotteluja työnantajien rahoitusosuuden vahvistamiseksi työntekijöiden oikeudelle saada koulutusta ja palkallista koulutuslomaa.

Toimet, joilla varmistetaan elin- ja työolojen lähentyminen ylöspäin

  1. Seurataan ja mitataan työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutusta, jotta saavutetaan vähimmäismäärä päiviä työntekijää kohden, ja työnantajat investoivat työntekijöiden koulutuksiin.
  2. Riittävät EU-varat taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
  3. Seurantaindikaattorit: yritysten investoinnit työntekijää kohti verrattuna työntekijöiden käytettävissä olevaan ammatillisen koulutuksen palkkasummiin.
  4. Antaa valtion tukea ammattiyhdistyksille työntekijöiden koulutustilaisuuksien tarjoamiseksi yritystasolla
  5. Tarjotaan tehokasta tukea matalan ammattitaidon omaaville työntekijöille avaintaitoja, perustaitoja ja ammattitaitoa koskevan koulutuksen saamiseksi.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo

ETUSIVU / I luku / Sukupuolten tasa-arvo

Periaate 2

Sukupuolten tasa-arvo

Työllisyyserot eivät vähene ja jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja. Työllisyyserojen kokonaisparannuksiin liittyy sukupuolten palkka- ja eläke-erojen lisääntyvä ero. Eurostatin ja kestävän kehityksen tavoitteiden seuranta osoittaa haitat, joita naisilla on kotitalouden hoidon taakan kantamisen yhteydessä. Vaikka naiset saavuttavat parempia tuloksia koulutuksessa, heidän ammattiuransa ovat vähemmän menestyviä kuin miesten. Naiset hallitsevat tärkeitä talouden aloja, kuten koulutusta, hoitoa, palveluja ja vähittäiskauppaa, mutta heidän työnsä arvostetaan vähemmän kuin miesten tekemä työ samalla sektorilla ja eri aloilla. Populistiset voimat vaarantavat Euroopan yhteiskunnan viime vuosikymmeninä saavuttaman edistyksen. Tämä voi vaarantaa naisten osallistumisen työmarkkinoille (joka on jo melko epätasaista kaikkialla EU: ssa) ja aiheuttaa tullia EU: n mahdolliselle kasvulle.

EU: n tavoitteena on saavuttaa täysi sukupuolten tasa-arvo, täysi tasa-arvo samasta työstä ja samanarvoisesta työstä sekä miesten ja naisten tasa-arvoinen työ- ja perhevelvollisuus.

Tätä taustaa vasten ETUC kannattaa a lainsäädäntöaloite sukupuolten palkkaerojen torjumiseksi, joka ratkaisee nykyisen EU: n säännöstön puutteet. EAY vaatii oikeudellisesti sitovia palkka-avoimuustoimenpiteitä, jotka johtavat lainsäädännön lähentämiseen kaikissa jäsenvaltioissa  puuttua paremmin sukupuolten palkkaeroihin.

EAY vaatii myös merkittävää direktiiviä, jolla taataan kaiken taustan naisten edustaminen sekä johtokunnan että muiden hallitusten hallituksissa sitovalla 40 prosentin kiintiöllä.

On myös suositeltavaa antaa a Opas työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Tällaisen oppaan tulisi kannustaa EU: n direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä toimialakohtaisten sopimusten avulla tavalla, joka lyhentää direktiivin hyväksymisen ja sen myöhemmän soveltamisen välistä aikaa.

Agenda 2030 - ja köyhyyttä, sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisarvoista työtä koskevat kestävän kehityksen tavoitteet - eurooppalaisen ohjausjakson tulisi seurata ja tukea investointeja työ- ja yksityiselämän tasapainoon, täyttää sukupuolten välinen ero perhehoidon vuoksi menetettyjen työpäivien määrässä ja keskittyä sukupuolten välisen kuilun vähentämiseen eläketuloissa. Euroalueen suositusten ja maakohtaisten ohjeiden tulisi luoda optimaaliset olosuhteet julkisiin investointeihin kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin lastenhoitopalveluihin.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Direktiivi sukupuolipalkkojen avoimuudesta - sama palkka samasta työstä ja samanarvoisesta työstä
  2. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan direktiivin täytäntöönpano
  3. Oikeudelliset aloitteet sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden varmistamiseksi yritysten hallituksissa (esim. Naisia ​​koskevan direktiivin hyväksyminen hallintoneuvostoissa).
  4. Käyttämällä sukupuoleen perustuvia tietoja ja sukupuolten tasa-arvoindeksiä sekä arvioimalla politiikan vaikutuksia sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta.
  5. Tuetaan EU: n liittymistä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaan Istanbulin yleissopimukseen + ILO: n yleissopimuksen nro. 190

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Kohdista ja korjaa eläketulojen epätasapaino.
  2. Kestävän kehityksen tavoitteiden 5 ja 8 luominen uusien vertailuarvojen luomiseksi työ- ja yksityiselämän tasapainolle. Naisten ylennys ylempiin johtotehtäviin yrityksissä.
  3. Lukukauden sisällä sukupuolten tasa-arvoindeksin avulla. Yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamisen arviointi sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta
  4. Rajoittaa sukupuolierottelua työmarkkinoilla vaihtamalla kokemuksia viestintästrategioista sukupuolistereotypioiden voittamiseksi koulutuksessa.

Yhtäläiset mahdollisuudet

Yhtäläiset mahdollisuudet

ETUSIVU / I luku / Yhtäläiset mahdollisuudet

Periaate 3

Yhtäläiset mahdollisuudet

Mahdollisuuksien saatavuus riippuu useammin siitä ryhmästä, johon työntekijä kuuluu. Tavoitteena on sisällyttää syrjinnän poistamiseen tähtäävä politiikka (jälkikäteen) sekä ennakoiva politiikka, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet (ennakko). Työsuojelun vähentäminen lisää syrjintää työssä. Toimenpiteet, jotka lieventävät epäoikeudenmukaisia ​​irtisanomisia koskevia seuraamuksia, vähentävät ammattiyhdistysten (tai yritysneuvostojen) valtaa työpaikalla tai levittävät epätyypillisiä työsopimuksia, heikentävät nykyistä syrjinnän vastaista säännöstöä, jossa säädetään tiukoista seuraamusjärjestelmistä.

Työmarkkinoiden syrjäytyminen tai tiettyjen ryhmien heikko suorituskyky vaarantaa taloudellisen ja sosiaalisen vakauden. syrjintä siksi sitä on seurattava ja raportoitava erityisesti LGBTQI *, jonka suojaamiseksi kansallisessa lainsäädännössä on aukkoja. Yhtäläisiä mahdollisuuksia olisi edistettävä käyttämällä taloudellisen suorituskyvyn indikaattoreita. Oikeussuojakeinojen tulisi perustua vahvistetusta oikeudellisesta kehyksestä. Niiden olisi poistettava syrjivät käytännöt työvälineillä. Tällaiset käytännöt voidaan ehkäistä ammattiliittojen valvonnan seurauksena. Ammattiliitot ovat jo tuominneet tällaiset taipumukset pääasiassa työntekijöiden syrjinnän suhteen heidän keikoilleen pääsynsä jälkeen, kun he ovat toteuttaneet minkäänlaisen kollektiivisen toiminnan. Työehtosopimusneuvottelut osoittavat tietä eteenpäin paremman LGBTQI * -suojan saamiseksi työpaikalla.

Syrjimättömyyttä koskeva horisontaalinen direktiivi voi olla tarkoituksenmukaisempi, vaikka neuvostolta ei ole tähän mennessä päästy yksimielisyyteen. Yhtäläiset mahdollisuudet olisi myönnettävä myös turvapaikanhakijoille, jotka eivät tällä hetkellä kuulu syrjinnän vastaisten direktiivien soveltamisalaan. Erityisen tärkeää on aineellisten ja aineettomien resurssien käyttö muukalaisvihan ja rasismin vastaisen julkisen keskustelun vahvistamiseksi.

Työmarkkinaosapuolet voivat yhdessä tai yksipuolisesti kehittää välineitä syrjinnän tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi samalla kun he keskittyvät aktiivisiin toimenpiteisiin epäedullisessa asemassa olevien ryhmien hyväksi. Ne voivat luoda tiiviimpää yhteistyötä kansallisten tasa-arvoelinten kanssa ja hyödyntää Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) kehitystä.

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Syrjimättömyyttä koskeva horisontaalinen direktiivi, jossa syrjintä tunnustetaan, ehkäistään ja sanktioidaan.
  2. Poistetaan nykyisestä syrjinnän vastaisesta direktiivistä poikkeukset suojelua hakeville kolmansien maiden kansalaisille.
  3. Tuleva neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.
  4. Tuleva uusi EU: n vammaisstrategia.

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. Ammattiliittojen työkalupakki syrjinnän tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi; tukea tasa-arvoelimiä ja perustua FRA: n tutkimukseen ja tuloksiin.
  2. Innovatiivinen viestintästrategia ja muukalaisvihan vastaiset kampanjat
  3. Ammattiliittojen oikeuksien, työlainsäädännön sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden välisten yhteyksien korostaminen alkaen työehtosopimusneuvotteluista.

Aktiivinen tuki työllisyyteen

Aktiivinen tuki työllisyyteen

ETUSIVU / I luku / Aktiivinen tuki työllisyyteen

Periaate 4

Aktiivinen tuki työllisyyteen

Varmistetaan, että laadukas ja osallistava koulutus, elinikäinen oppiminen ovat oikeus ja tasa-arvo kaikille oppijoille ja työntekijöille  on ratkaisevan tärkeää. 52 miljoonaa aikuista Euroopassa on matalan pätevyyden omaavia, ja useissa maissa kolmanneksella työntekijöillä on erittäin heikko lukutaito ja laskutaito. Aikuisten täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus on siis sosiaalista vastuuta, ja työttömät ja työntekijät tarvitsevat tehokasta tukea työmarkkinoilla  oikeudenmukaisemmille teknologisille ja vihreille siirtymille.

EU: n työmarkkinaosapuolten ja a Yhteinen lausuma tarjota todiste siitä, että työntekijöiden koulutuksen saatavuus vaihtelee suuresti sisämarkkinoilla työntekijöiden sopimussuhteen, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja koulutusoikeudet vaihtelevat yritysten, teollisuuden ja palvelujen, julkisten ja yksityisten yritysten erikokoisuudesta riippuen, ja maantieteelliset alueet Euroopassa.  Tämän periaatteen hyväksymisessä olisi myös tarkasteltava työtilanteeseen perustuvan syrjinnän poistamista ja otettava huomioon sen vaikutus epätasa-arvon torjuntaan ja naisten osallistumisen edistämiseen työmarkkinoilla.

On olennaisen tärkeää tukea pylvään ensimmäisen periaatteen toteuttamista kestävät julkiset investoinnit koulutukseen, parantaa eurooppalaisen ohjausjakson prosessin avulla ja selkeitä tavoitteita sosiaalisen tulostaulun sisällä,  ja yritykset ottavat taloudellisen vastuun työntekijöiden koulutuksesta,  ESR +: n ja EPSR: n täytäntöönpanon välinen yhteys on selvä. Pelkkä taloudellinen sitoutuminen ei kuitenkaan riitä. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021--2027) koskevissa neuvotteluissa on ehdotus, joka johtaisi Euroopan sosiaalirahaston + (ESR +) menojen kaksinkertaiseen leikkaamiseen seurauksena nykyisen 23.1 prosentin koheesiopolitiikan vähimmäisosuuden purkamisesta. jotka jäsenvaltioiden on käytettävä ESR + -hankkeisiin. ESR + -ohjelmaa olisi käytettävä siten, että kaikki työntekijät kaikilla osaamistasoilla voivat hyötyä korkealaatuisesta, osallistavasta työntekijöiden koulutuksesta ja palkkaavasta koulutuslomasta, joka johtaa pätevyyteen.

Jokaisen EU: n jäsenvaltion tulisi taata kaikille ikäisille oppijoille pääsy ja oikeus koulutukseen ja niiden maiden, joissa tällaista oikeutta ei anneta, olisi toteutettava toimia tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa työmarkkinaosapuolten kanssa ensimmäisen periaatteen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden toimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada ammatillisiin ja perustaitoihin sekä avaintaitoihin, mukaan lukien digitaaliset taidot, liittyvää laadukasta ja osallistavaa koulutusta koko työelämän ajan.. Paras käytäntö osoittaa ammattiliittojen lisäarvon suunniteltaessa oikeuteen perustuvaa lähestymistapaa työntekijöiden koulutukseen ja jatkokoulutukseen työllisyystilasta riippumatta ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen.

EU-tason aloite yksilöllisten oppimistilien perustamiseksi työikäisille voi olla yksi välineistä, joilla voidaan taata nämä oikeudet ja tarjota hyvä ratkaisu koulutusoikeuksien siirrettävyyteen. Koska aihe vaikuttaa kuitenkin työoloihin ja työehtosopimusneuvotteluihin monissa jäsenvaltioissa, Euroopan komission ei pitäisi jatkaa ehdotuksen laatimista ottamatta työmarkkinaosapuolia mukaan prosessiin. Kaikissa aloitteissa olisi yhdistettävä henkilökohtainen pääsy koulutukseen kollektiivisiin oikeuksiin sen varmistamiseksi, että henkilökohtaiset koulutustilit kuuluvat työnantajien ja viranomaisten yhteiseen vastuuseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti. EU: n tason aloitteessa olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kunnioittaen samalla täysin kansallisia koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten roolia, ja sen on kunnioitettava täysin alan voimassa olevia työehtosopimuksia ja kansallisia käytäntöjä. Sosiaalinen suojelu voi puuttua rahoituksen myöntämiseen periaatteelle 1, mutta sen tulisi kulkea käsi kädessä suuremman työturvallisuuden kanssa, mukaan lukien parempi suoja (kollektiivista) irtisanomista vastaan. Muussa tapauksessa työnantajia kannustettaisiin valitsemaan irtisanomiset sen sijaan, että investoitaisiin omaan työvoimaansa siirtymävaiheen toteuttamiseksi yhdessä.

Toimet, joilla asetetaan oikeuksien vähimmäismäärä

  1. 1. EU: n aloite yksilöllisten oppimistilien perustamisesta työikäisille
  2. Suositus oikeuden saamiseksi koulutukseen, joka johtaa pätevyyteen sekä taitojen ja pätevyyksien validointiin / tunnustamiseen.
  3. Laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanon seuranta
  4. Harjoittelutoimenpiteet työnantajien velvoittamiseksi allekirjoittamaan harjoittelusopimus harjoittelun alkaessa.
  5. Edistetään työehtosopimusneuvotteluja työnantajien rahoitusosuuden vahvistamiseksi työntekijöiden oikeudelle saada koulutusta ja palkallista koulutuslomaa.

Toimet, joilla varmistetaan elin- ja työolojen lähentyminen ylöspäin

  1. Seurataan ja mitataan työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutusta, jotta saavutetaan vähimmäismäärä päiviä työntekijää kohden, ja työnantajat investoivat työntekijöiden koulutuksiin.
  2. Riittävät EU-varat taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
  3. Seurantaindikaattorit: yritysten investoinnit työntekijää kohti verrattuna työntekijöiden käytettävissä olevaan ammatillisen koulutuksen palkkasummiin.
  4. Antaa valtion tukea ammattiyhdistyksille työntekijöiden koulutustilaisuuksien tarjoamiseksi yritystasolla
  5. Tarjotaan tehokasta tukea matalan ammattitaidon omaaville työntekijöille avaintaitoja, perustaitoja ja ammattitaitoa koskevan koulutuksen saamiseksi.

Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

ETUSIVU / II luku Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Periaate 5

Turvallinen ja sopeutuva työllisyys

Euroopan työmarkkinat heikkenivät valtavasti vuoden 2020 alkupuoliskolla. Tämän aloitti Covid-19-pandemia ja tartunnan estämiseksi toteutetut toimenpiteet. Työntekijät, joilla on epävakaa, matalapalkkainen ja / tai osa-aikatyö (mukaan lukien asiakirjoittomat ja pimeät työntekijät), kärsivät ensimmäisinä pandemian sosiaalisista seurauksista.

Epätyypillisen ja epävarman työn dramaattinen kasvu viime vuosikymmeninä on suoraan seurausta liiketoimintamallista, joka siirtää riskit työnantajalta työntekijälle. Siirtymät toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin ovat rajalliset, koska verotus ja lainsäädäntö luovat kielteisen taloudellisen ennakkoluulon tavanomaisiin työsuhteisiin nähden. Itse asiassa indikaattorit eivät osoita työnlaadun lähentymistä tai parantumista EU: n tasolla. On aika esitellä a joukko indikaattoreita, jotka mittaavat työpaikkojen laatua sosiaalisen tulostaulun alaosana. Työn laatua mitattaessa kojelauta voisi tarkistaa seuraavat tekijät: kohtuulliset palkat; työturvallisuus tavanomaisen työllisyyden ja sosiaalisen suojelun kautta; elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ihmisarvoiset työolot turvallisilla ja terveellisillä työpaikoilla kohtuullinen työaika ja hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino; ja ammattiliittojen edustaminen ja neuvotteluoikeudet (katso myös P4). Covid-19-kriisin yhteydessä olisi aina vältettävä kompromissi yhtäältä taloudellisen toiminnan lisäämisen ja toisaalta laadukkaiden työpaikkojen luomisen välillä.

Työlavan työntekijät ovat toimittaneet ruokaa ja tavaroita karanteenissa olevien tai viruksen tartuttamien henkilöiden koteihin. Maailmanlaajuinen pandemia on osoittanut, että epätyypillisillä työntekijöillä on oltava sama oikeudellinen suoja kuin tavallisilla laillisilla työsuhteilla olevilla työntekijöillä, ja heillä on oltava pääsy ennaltaehkäisevään työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen suojeluun ja kaikkiin muihin työntekijöiden oikeuksiin. Kunnioittaen täysin kansallisia työmarkkinamalleja ja kansallisten työmarkkinaosapuolten autonomiaa ja heidän oikeuttaan tehdä työehtosopimuksia, tämä toteutetaan aloitteilla, joiden tavoitteena on perustetaan ja varmistetaan kattavat oikeudet kaikille työntekijöille, mukaan lukien asiakirjoittomat, pimeät, epätyypilliset ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotta epävarmoilla työntekijöillä olisi enemmän valtaa neuvotella heidän tarpeitaan vastaavista työoloista.

Lainsäädäntökehystä olisi parannettava ja varmistettava Läpinäkyvät ja ennakoitavat työolodirektiivi (TPWCD). Tällaisen yhteisen toiminnan pitäisi vähentää kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarvittavaa aikaa kansallisten työmarkkinaosapuolten ammattikohtaisten sopimusten avulla.

Askel kohti työmarkkinoiden pirstaloitumisen vähentäminen tulee sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan EU: n suosituksen täytäntöönpanosta ja seurannasta (katso myös P13). Sosiaalinen tulostaulu seuraa erityisesti työtilanteeseen perustuvaa syrjintää (syrjintä tunnistetaan tällä hetkellä iän, sukupuolen ja koulutustason perusteella).

Toimet, joilla pyritään asettamaan oikeuksien vähimmäismäärä EU: ssa, tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla

  1. Otetaan käyttöön koulutuksen saatavuutta koskevassa aloitteessa kaikkien työntekijöiden oikeus oikeudenmukaiseen ja yhtäläiseen pääsyyn koulutukseen heidän työstään, maahanmuuttotilastaan ​​ja pätevyydestään riippumatta (kuten periaatteessa 1).
  2. Seurata sosiaalisen suojelun saatavuutta koskevan suosituksen täytäntöönpanoa ja päättää neljän vuoden kuluttua direktiivin tehokkuudesta.
  3. Varmista läpinäkyvien ja ennakoitavien työolojen (TPWCD) tehokas täytäntöönpano.
  4. Tuleva EU: n asetus epätyypillisistä työntekijöistä ja alustayritysten työntekijöistä.
  5. Tuleva integraatiota ja osallisuutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma
  6. Varmistetaan työnantajien seuraamuksia koskevan direktiivin tehokas täytäntöönpano

Toimet, joilla pyritään saavuttamaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen elin- ja työoloissa

  1. EU: n laatutyöohjelma: seurataan työmarkkinoiden segmentoitumisen vaikutuksia ja mitataan edistymistä kohti turvallista ja mukautuvaa työllisyyttä, aktivointitoimenpiteitä ja poistetaan ammatilliseen asemaan perustuvia aukkoja.
  2. Kansallisen ja EU: n säännöstön arviointi uusien työmuotojen valossa ja valmistautuminen työn tulevaisuuteen: työtakuu, suoja kohtuuttomalta irtisanomiselta, oikeus kokopäiväiseen työhön, työntekijöiden itsemääräämisoikeus työaikaan.