Koti / I luku / Aktiivinen tuki työllisyyteen

Periaate 4

Aktiivinen tuki työllisyyteen

Varmistetaan, että laadukas ja osallistava koulutus, elinikäinen oppiminen ovat oikeus ja tasa-arvo kaikille oppijoille ja työntekijöille  on ratkaisevan tärkeää. 52 miljoonaa aikuista Euroopassa on matalan pätevyyden omaavia, ja useissa maissa kolmanneksella työntekijöillä on erittäin heikko lukutaito ja laskutaito. Aikuisten täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus on siis sosiaalista vastuuta, ja työttömät ja työntekijät tarvitsevat tehokasta tukea työmarkkinoilla  oikeudenmukaisemmille teknologisille ja vihreille siirtymille.

EU: n työmarkkinaosapuolten ja a Yhteinen lausuma tarjota todiste siitä, että työntekijöiden koulutuksen saatavuus vaihtelee suuresti sisämarkkinoilla työntekijöiden sopimussuhteen, sukupuolen ja sosioekonomisen taustan mukaan, ja koulutusoikeudet vaihtelevat yritysten, teollisuuden ja palvelujen, julkisten ja yksityisten yritysten erikokoisuudesta riippuen, ja maantieteelliset alueet Euroopassa.  Tämän periaatteen hyväksymisessä olisi myös tarkasteltava työtilanteeseen perustuvan syrjinnän poistamista ja otettava huomioon sen vaikutus epätasa-arvon torjuntaan ja naisten osallistumisen edistämiseen työmarkkinoilla.

On olennaisen tärkeää tukea pylvään ensimmäisen periaatteen toteuttamista kestävät julkiset investoinnit koulutukseen, parantaa eurooppalaisen ohjausjakson prosessin avulla ja selkeitä tavoitteita sosiaalisen tulostaulun sisällä,  ja yritykset ottavat taloudellisen vastuun työntekijöiden koulutuksesta,  ESR +: n ja EPSR: n täytäntöönpanon välinen yhteys on selvä. Pelkkä taloudellinen sitoutuminen ei kuitenkaan riitä. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021--2027) koskevissa neuvotteluissa on ehdotus, joka johtaisi Euroopan sosiaalirahaston + (ESR +) menojen kaksinkertaiseen leikkaamiseen seurauksena nykyisen 23.1 prosentin koheesiopolitiikan vähimmäisosuuden purkamisesta. jotka jäsenvaltioiden on käytettävä ESR + -hankkeisiin. ESR + -ohjelmaa olisi käytettävä siten, että kaikki työntekijät kaikilla osaamistasoilla voivat hyötyä korkealaatuisesta, osallistavasta työntekijöiden koulutuksesta ja palkkaavasta koulutuslomasta, joka johtaa pätevyyteen.

Jokaisen EU: n jäsenvaltion tulisi taata kaikille ikäisille oppijoille pääsy ja oikeus koulutukseen ja niiden maiden, joissa tällaista oikeutta ei anneta, olisi toteutettava toimia tehokkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa työmarkkinaosapuolten kanssa ensimmäisen periaatteen toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden toimilla olisi pyrittävä parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia saada ammatillisiin ja perustaitoihin sekä avaintaitoihin, mukaan lukien digitaaliset taidot, liittyvää laadukasta ja osallistavaa koulutusta koko työelämän ajan.. Paras käytäntö osoittaa ammattiliittojen lisäarvon suunniteltaessa oikeuteen perustuvaa lähestymistapaa työntekijöiden koulutukseen ja jatkokoulutukseen työllisyystilasta riippumatta ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen.

EU-tason aloite yksilöllisten oppimistilien perustamiseksi työikäisille voi olla yksi välineistä, joilla voidaan taata nämä oikeudet ja tarjota hyvä ratkaisu koulutusoikeuksien siirrettävyyteen. Koska aihe vaikuttaa kuitenkin työoloihin ja työehtosopimusneuvotteluihin monissa jäsenvaltioissa, Euroopan komission ei pitäisi jatkaa ehdotuksen laatimista ottamatta työmarkkinaosapuolia mukaan prosessiin. Kaikissa aloitteissa olisi yhdistettävä henkilökohtainen pääsy koulutukseen kollektiivisiin oikeuksiin sen varmistamiseksi, että henkilökohtaiset koulutustilit kuuluvat työnantajien ja viranomaisten yhteiseen vastuuseen kansallisten käytäntöjen mukaisesti. EU: n tason aloitteessa olisi asetettava vähimmäisvaatimukset kunnioittaen samalla täysin kansallisia koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinaosapuolten roolia, ja sen on kunnioitettava täysin alan voimassa olevia työehtosopimuksia ja kansallisia käytäntöjä. Sosiaalinen suojelu voi puuttua rahoituksen myöntämiseen periaatteelle 1, mutta sen tulisi kulkea käsi kädessä suuremman työturvallisuuden kanssa, mukaan lukien parempi suoja (kollektiivista) irtisanomista vastaan. Muussa tapauksessa työnantajia kannustettaisiin valitsemaan irtisanomiset sen sijaan, että investoitaisiin omaan työvoimaansa siirtymävaiheen toteuttamiseksi yhdessä.

Toimet, joilla asetetaan oikeuksien vähimmäismäärä

  1. 1. EU: n aloite yksilöllisten oppimistilien perustamisesta työikäisille
  2. Suositus oikeuden saamiseksi koulutukseen, joka johtaa pätevyyteen sekä taitojen ja pätevyyksien validointiin / tunnustamiseen.
  3. Laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanon seuranta
  4. Harjoittelutoimenpiteet työnantajien velvoittamiseksi allekirjoittamaan harjoittelusopimus harjoittelun alkaessa.
  5. Edistetään työehtosopimusneuvotteluja työnantajien rahoitusosuuden vahvistamiseksi työntekijöiden oikeudelle saada koulutusta ja palkallista koulutuslomaa.

Toimet, joilla varmistetaan elin- ja työolojen lähentyminen ylöspäin

  1. Seurataan ja mitataan työntekijöiden mahdollisuuksia saada koulutusta, jotta saavutetaan vähimmäismäärä päiviä työntekijää kohden, ja työnantajat investoivat työntekijöiden koulutuksiin.
  2. Riittävät EU-varat taitojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
  3. Seurantaindikaattorit: yritysten investoinnit työntekijää kohti verrattuna työntekijöiden käytettävissä olevaan ammatillisen koulutuksen palkkasummiin.
  4. Antaa valtion tukea ammattiyhdistyksille työntekijöiden koulutustilaisuuksien tarjoamiseksi yritystasolla
  5. Tarjotaan tehokasta tukea matalan ammattitaidon omaaville työntekijöille avaintaitoja, perustaitoja ja ammattitaitoa koskevan koulutuksen saamiseksi.